Norjassa on viime viikkoina puhuttanut sähkön poikkeuksellisen kalliit hinnat. Toisaalta tuntuu, että on aikakin, että hövelisti sähköä käyttävät norjalaiset heräävät miettimään kuluttajatottumuksiaan. Sähkön hintoja puitiin myös taannoisessa Ylen A-studiota vastaavassa Debatten-ohjelmassa. Mistä hinnannousu sitten oikein johtuu?
Vähäsateinen kesä nostaa sähkön hintaa
Norjassa yli 90 % sähköstä tuotetaan kestävästi vesivoimalla. Tästä johtuen vähäsateisen kesän jäljiltä vesivarastot ja tekojärvet eivät ole päässeet täyttymään. Kun vesivarantoja joudutaan säästämään, nousee sähkön hinta. Norja on kytköksissä eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin ja näin Euroopan nousevilla sähköhinnoilla on vaikutusta myös Norjaan. Sateisina kesinä voi täällä lohduttautua sillä, että sähkön hinta alenee. Kallis sähkö on tavallaan hinta, mikä maksetaan lämpimistä ja vähäsateisista kesistä.
Vähäsateisina kausina Norja voi tuoda edullisempaa sähköä ulkomailta, ja näin sähkön hinta pysyy alhaalla. Kun sähköhinta ulkomailla on korkeampi, voi Norja puolestaan viedä sähköä Eurooppaan. Sähkönvienti voi nostaa norjalaiskuluttajien maksamaa sähköhintaa, mutta tuo kuitenkin tuloja valtion kassaan. Valtio-omisteinen sähköverkostosta vastaava valtionyhtiö Statnett omistaa ulkomaanyhteydet ja ulkomaille viety sähkö tuo tuloja Statnettille. Tulot ovat myös kuluttajien eduksi, sillä ne laskevat sähköverkon käytöstä maksettavaa vuokraa.
Suomalainen sammuttaa valot perässään
Suurlähetystönlounaskeskusteluissa tämäkin teema nousi esiin ja siihen liittyvä hienoinen kulttuuriero maidemme välillä. Tämän ilmiön nimittäin tunnistaa kaikki tuntemani Norjassa asuvat suomalaiset: norjalaiset käyttävät sähköä todella hövelisti, monet eivät esimerkiksi ikinä sammuta valoja perässään tai laske kodin lämpötilaa lomareissun ajaksi. Olen aiemmissakin kirjoituksissa maininnut, että omasta lapsuudesta Suomessa lamppujen sammuttaminen on jäänyt selkärankaan. Varmasti ärsytän norjalaissukulaisiani, kun refleksinomaisesti sammuttelen heidän päälleen jättämiä lamppuja huoneista, joissa kukaan ei oleskele.
Olen monesti ihmetellyt, kun norjalaiset usein hokevat, kuinka halpaa sähkö Norjassa on, eikä sen vuoksi tarvitse nähdä vaivaa esimerkiksi lamppujen sammutteluun. Tuntuu, että Norjassa monesti ajatellaan, että kaikki ovat hyvätuloisia, eikä huomisesta ole huolta. Tosi asia on kuitenkin, että myös täällä asuu vähävaraisia ja vähävaraisia perheitä. Tämänhetkiset sähkön hinnat ovat oikeasti haastavia monille köyhyysrajalla eläville.
Takka lämmittää satavuotiaassa kivitalossa
Asun Oslolle tyypillisessä 1920-luvulla rakennetussa kivitalossa, jossa ei ole minkäänlaista eristystä ja kodin lämmitys hoituu sähköllä. Takka onneksi on, ja sillä koti lämpenee nopeasti. Nyt on siis aika tilata kellari täyteen halkoja talven varalle. Ilmojen kylmetessä on varmasti meillekin tulossa kalliita sähkölaskuja.
Toinen asia on tietysti, kannattaako lamppuja sulkea perässään nyt LED-teknologian aikakaudella. Googlasin asian tätä kirjoitusta varten ja Lampputieto.fi-sivuston mukaan kyllä kannattaa: Nyrkkisääntönä voidaan suositella lampun sammuttamista aina, kun tilasta poistutaan yli viideksi minuutiksi. Tämän faktan tarkistettuani aion edelleen jatkaa samaa linjaa sekä kotona että anoppilassa.