Ulkoilmaelämää ja kansainvälistä politiikkaa vauraassa naapurivaltiossa

2

Aloitimme kolmen kuukauden pituisen harjoittelun Oslon-suurlähetystössä. Harjoittelumme aluksi meiltä kysyttiin, ”mikä on yllättänyt täällä Norjassa?”. Kysymystä seurasi pitkä hiljaisuus. Norjaan saapumiseen ja asettumiseen ei liittynyt suurempia kulttuurishokkeja, kaikki vaikutti toimivan lähes samalla tavalla kuin Suomessa. Julkinen liikenne oli toimivaa, ilmasto ja ruokakulttuurikin olivat lähes samanlaisia kuin Suomessa. Oslosta löytyy myös samoja ruokaketjuja ja ravintoloita kuin Suomesta. Marimekon, Iittalan ja Fiskarsin tuotteet tuntuvat kiinnostavan myös norjalaisia. Tilannetta helpotti myös kielimuurin puuttuminen, sillä ruotsia osaamalla pystyimme ymmärtämään myös norjaa kohtuullisesti. Mikäli kommunikaatio ei skandinaaviskalla onnistunut, oli norjalaisille helppoa siirtyä puhumaan myös englantia.

Oslon Oopperatalo syysauringossa.
Oslon kenties tunnetuin nähtävyys on jäävuoresta inspiraation saanut oopperatalo.

Norjan poliittinen ilmapiiri vaikuttaa hyvin Suomen kaltaiselta, onhan kyseessä pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa demokratia, tasa-arvo ja koulutus ovat keskiössä. Norjalaiset vaikuttavat olevan ylpeitä hyvinvointivaltiostaan ja tavasta, jolla se on rakennettu. Ylpeyttä norjalaisissa herättää myös öljyvarallisuuden demokraattinen hallinta. Esimerkiksi Oslon kaupunkikierroksella oppaamme oli erityisen ylpeä tavasta, jolla Norja on onnistunut välttämään öljyvarallisuuden luisumisen vain maan johtajille tai muille yksittäisille henkilöille, kuten monessa muussa öljyrikkaassa valtiossa on käynyt.

Syyskuussa pidettyjen suurkäräjävaalien jälkeen Norjan suurimmaksi puolueeksi nousi sosiaalidemokraattinen työväenpuolue Arbeiderpartiet, kuten muissakin Pohjoismaissa tällä hetkellä. Tutustumiskäynnillä Norjan suurkäräjissä esille nousi myös maan sisäisten poliittisten kiistojen vähäisyys. Norjalaisten tunteita kuumensivat oppaamme mukaan eniten susikantaa koskevat kysymykset, mikä ei suomalaisen korviin kuulostanut kovinkaan vieraalle. Norjan turvallisuuspolitiikastakin löytyy yhteneväisyyksiä Suomen kanssa. Norjalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa, tosin paljon vähemmän kuin Suomella. Suomi ja Norja ovatkin siinä mielessä harvinaiset naapurimaat, että maiden kaikki rajanaapurit ovat yhteisiä.

Norjan suurkäräjien lego-palikoista rakennettu pienoismalli.
Kuvassa legoista tehty pienoismalli Norjan Stortinget-rakennuksesta. Rakennuksen edessä on legohahmoja osoittamassa mieltään eri aiheista.

Toisaalta samankaltaisuuksien lisäksi Norjan ja Suomen väliltä on löydettävissä myös eroavaisuuksia. Ensimmäinen ero konkretisoitui hyvin ensimmäisenä viikonloppuna, kun sunnuntaina lennon laskeutumisen jälkeen ei ollutkaan mahdollista käydä ruokakaupassa hankkimassa evästä tyhjiin kaappeihin. Sunnuntaina lähes kaikki kaupat ovat suljettuina muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Muutenkin aukioloajat tuntuivat olevan esimerkiksi kahviloiden kohdalla paljon Suomea rajatummat. Ei esimerkiksi ole tavatonta, että kahvilat sulkeutuvat jo kello viisi iltapäivällä. Tämä aiheutti päänvaivaa, kun yritimme etsiä sopivia kahviloita, joissa käydä töiden jälkeen.

Eroja Suomen ja Norjan välillä oli havaittavissa myös asumisessa. Norjassa hybelit eli vuokranantajan asuntoon kuuluva pieni yksiö tai huone ovat yleisempiä kuin Suomessa. Tämä johtuu Norjan lainsäädännöstä, jossa omassa asunnossa sijaitsevan hybelin vuokraaminen on verovapaata. Toiselle meistä hybel-asuminen paljastui siinä vaiheessa, kun vuokratusta yksiöstä löytyi ovi, jota ei asuntoilmoituksessa mainittu. Vuokranantajalta kysyttäessä paljastui, että ovi johti vuokranantajan takkahuoneeseen. Ovea ei missään vaiheessa käytetty, mutta se on edellytys verovapaille vuokratuloille. Näin joulukuun pakkasten myötä olemme joutuneet toteamaan, etteivät norjalaiset rakennukset ole yhtä energiatehokkaita kuin Suomessa. Ikkunat ovat usein yksin- tai kaksinkertaiset, keskuslämmitystä ei ole ja asunnot lämmitettään usein sähköllä.

Norjalaisten ulkoilu- ja retkeilykulttuuri poikkeaa myös suomalaisten ulkoilutavoista. Norjalaista retkeilykulttuuria kuvastaa sanonta ”Det finnes ikke dårlig vær, bare dårlige klær”. Retkeily tuntuu olevan koko kansan harrastus. Oslolaiset lähtevät viikonloppuisin retkeilemään kaupungin ympärillä oleviin luontokohteisiin, säästä huolimatta ja ikään katsomatta. Osloa ympäröivät monet kukkulat, jotka antavat pääkaupungille oman erityispiirteensä. Norjalaisten säästä ja vuodenajasta riippumattomasta ulkoilmaelämäntavasta kertoo myös Suomesta hieman poikkeava mökkikulttuuri. Siinä missä usealle suomalaiselle mökki tarkoittaa usein kesämökkiä järven rannalla, on norjalaiselle mökin valitsemisessa tärkeää hyvät hiihtomahdollisuudet. Vaikka me suomalaiset pidämme itseämme ulkoilmakansana, norjalaiset päihittävät meidät tässä lajissa.

Norjalaisia ulkoilemassa.
Kuten kuvasta näkyy, Osloa ympäröivillä näköalapaikoilla on ruuhkaa viikonloppuisin.

Norjalaisten ja suomalaisten kulutustottumuksissa on myös eroja. Siinä missä norjalaiset ostavat vaatteensa uusina ja päivittävät esimerkiksi urheiluvaatevarastoaan säännöllisesti, ovat suomalaiset taipuvaisempia ylpeilemään edullisilla löydöillään ja vuosikertatuulipuvuillaan. Suomessa kirpputoreja löytyy joka pitäjästä, mutta Oslossa perinteisiä kirpputoreja on vaikea löytää. Suomalaisena olemme tottuneet suhtautumaan myönteisemmin kierrätykseen, mikä on myös osaltaan ympäristöteko.

Nyt harjoittelun viimeisellä viikolla olemme miettineet, mitä tai millaisia asioita viemme täältä mukanamme Suomeen. Näin suomalaisena Norjassa olemme huomanneet pohjoismaalaisen yhteistyön ainutlaatuisuuden. Suomalaisena on mahdollista kokea olevansa jollain tapaa kotona kaikkien Pohjoismaiden alueella. Harjoittelun aikana olemme nähneet, miten Suomelle merkittäviä kansainvälisiä tavoitteita ylläpidetään ja vahvistetaan ulkomaiden edustustoissa ja miten merkittävä rooli niillä on Suomen kansainvälisen yhteistyön kannalta.

Kuvassa muffinseja.
Pääsimme osallistumaan moniin kiinnostaviin tapahtumiin. Kuvassa muffinsit The Hidden War on Women: More Action, fewer excuses -tapahtumasta.

Norjasta jäämme kaipaamaan kauppojen kiinniolon kannustamaa sunnuntairauhoittumista, johon liittyy usein hakeutuminen luontoon. Norjalaiset ovat sydämeltään ulkoilmaihmisiä ja liikuntaa harrastetaan paljon läpi elämän. Tämän elämäasenteen haluaisimme leviävän myös Suomeen. Toisaalta Suomesta Norjaan toivoisimme rantautuvan tietynlaisen käytännönläheisyyden esimerkiksi energiatehokkaassa rakentamisessa. Vaikka norjalaiset ovatkin yksi maailman rikkaimmista kansoista, kannustaisimme norjalaisia löytämään myös second hand -löytöjen tekemisen ilon.

 

Rosa Pakarinen ja Salla Vadén

Rosa opiskelee poliittista historiaa Helsingin yliopistossa ja Salla valtio-oppia Tampereen yliopistossa. Syksyllä 2021 Rosa oli korkeakouluharjoittelijana Oslon puolustusasiamiestoimistossa ja Salla Oslon-suurlähetystössä. Kolmen kuukauden harjoittelu on ollut opettavainen ja antoisa näköalapaikka Suomen ulkoasianhallinnon toimintaan. Palaamme Suomeen pieni pala Norjaa matkatavaroissa ja muistoissa.

 

Kommentit

Anneli+Erma-Møller 8 kuukautta sitten

Hienosti kirjoitettu. Lykkyä tykö eteenpäin.

Oslon harkkarit 8 kuukautta sitten

Kiitos Anneli ja hyvää joulua!

Leave a Reply