Suomen satavuotista taivalta juhlistettiin residenssissämme ja sen ulkopuolella läpi koko viime vuoden mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa. Tässä kirjoituksessa kerron juhlavuoden järjestelyistä Oslon residenssin silmin.

Suomalaiset raaka-aineet pääosassa

Suomi100-juhlamenun valmistamista harjoiteltiin elokuussa 2016 Helsingissä järjestetyllä kurssilla. Menusta oli lupa muokata oman asemamaan tarpeisiin soveltuvia versioita. Norjassa syödään paljon lammasta, joten korvasin sen usein poronfileellä. Muuten annos tarjoiltiin reseptissä mainituin lisäkkein kaalikääryleineen ja maustepippurikastikkeineen.

Tervamarinoitu lohi puolestaan oli sopivan erikoinen herättääkseen mielenkiintoa. Kävin ruotsalais-norjalaisessa kulttuuri- ja kongressikeskuksessa Voksenåsenilla opastamassa juhlamenumme valmistamista. Juhlamenu oli tarjolla elokuussa järjestetyssä Suomi100-tapahtumassa, ”Finlandskalas”. Siellä tervamarinadia pidettiin mukavana ideana. Kerrottakoon tässä, että tervamarinadi tehdään keittämällä tervapastilleja vedessä, jolloin ne liukenevat muodostaen tervanmakuisen kastikkeen.

Vastaanotoilla tarjoiltiin usein itse leivottua saaristolaisleipää graavisuolatun poron tai savumuikkujen kera. Rukiisen palttoonnapin täytteeksi sopi hyvin metsäsienistä tehty perinteinen sienisalaatti.

Kahvituksissa huomioitiin sesonkien mukaiset teemat. Runebergintortut, laskiaispullat, munkit vappuna ja erilaiset joululeivonnaiset tekivät kauppansa. Britakakusta usein kysyttiin mistä sen nimi tulee. Onko sen kenties kehittänyt Brita Kekkonen? Suomi100-menun kehittäjä Kim Palhus kertoo Britakakun reseptin historian juontavan juurensa Ruotsiin. Sieltä herraskartanossa työskennellyt Brita-niminen keittäjä ryhtyi valmistamaan kakkua Suomessa antaen näin oman nimensä mainiolle kakulle.

 

Suomi100-päätilaisuudet

Norjan Teknisessä museossa järjestettiin syyskuussa Suomi100-vuoden päätapahtuma. Nelipäiväiseen juhlahumuun liittyi liike-elämäseminaari iltajuhlineen, 100 esinettä Suomesta -näyttelyn avajaiset, perheviikonloppu muumeineen ja muine tapahtumineen. Iltavastaanoton suunnittelu alkoi suuresta ja korkeasta lentokonehallista. Miten tuohon valtavaan tilaan rakennetaan buffetpöydät, baari, somistus…?

Logistisesti parhaaksi ratkaisuksi osoittautui  catering-yritys, joka valmisti ruoat ja hoiti tarjoilun. Suunnitteluun ja itse juhlan järjestelyyn kuului normaalista residenssin arjesta poikkeavia asioita. Testiruokien maistaminen, kylmäauton hankkiminen, ilmapallokaarien tilaaminen, baarimikkojen opastaminen, yhteistyökumppaneiden kanssa neuvotteleminen  olivat vain osa kokonaisuutta. Yhteistuumin juhlasta tuli näyttävä ja hienoa palautetta saanut tilaisuus!

 

Juhlavuoden huipennus 6.12.

Oslon raatihuoneella juhlittiin Suomen itsenäisyyspäivää reilun 300 kutsuvieraan voimin. Raatihuoneen muonittamisesta vastaa yksinoikeudella pitopalveluyritys. Sopivasti suomalaistyyppisen menun muovaaminen olikin suurimpia haasteita tässä projektissa. Muita huolehdittavia asioita olivat kukkakauppojen kilpailuttaminen, juomien tilaaminen järjestäminen juhlapaikalle sekä pitopalveluhenkilökunnan kanssa yhteen hiileen puhaltaminen.

Upeat puitteet ja hyvä juhlafiilis takasivat onnistuneen tapahtuman tälläkin kertaa.

 

Karjalanpiirakka

Suomen kansallisleivonnaista karjalanpiirakkaa tarjosimme lähes kaikissa tilaisuuksissa – aamiaisilla, vastaanotoilla, buffet- ruokailuissa, alkupaloina jne. Juhlavuonna leivoin yhteensä 3800 kappaletta piirakoita! Myös norjalaiset vieraat ottivat karjalanpiirakan hyvin vastaan – sitä toivottiin jopa kunniamerkki-illallisellei.

 

Oslo Pride ja Tom of Finland-ensi-ilta 

Osallistuimme kesäkuussa Oslon Pride- viikkoon. Kanadan suurlähetystön järjestämässä puutarhajuhlassa tarjosimme Pauligin Tom of Finland -kahvia ja mustikkapiirakkaa. Myös pääkulkueessa marssimme yhdessä muiden suurlähetystöjen seurassa.

Lokakuussa Touko Laaksosen elämänkertaan pohjautuva Tom of Finland sai ensiesityksensä Oslossa. Tarjosimme elokuvayleisölle maisteltavaksi hienoa ja moneen kertaan kansainvälisesti palkittua Napue-giniä.

 

Suomi100-viinit

Altia lanseerasi marraskuussa 2016 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Wine Gallery nimisen Suomi100-viinisarjan. Tuoteperheeseen kuuluu asiantuntijaraadin sokkotestein valitsemat ranskalaiset valko- ja punaviini sekä samppanja. Viinien etiketteinä komeilevat Tove Janssonin vuonna 1947 maalaamat freskot ”Juhlat maalla” ja ”Juhlat kaupungissa”.

Suomi100 -viinejä tarjoilimme erityisesti cocktail-tilaisuuksissa sekä Teknisen museon tapahtumassa sekä Oslon raatihuoneella järjestetyllä itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

 

Sibeliuspalkinto ja vastaanotto

Syyskuussa kapellimestari Jorma Panula pokkasi kunnioitettavan Sibeliuspalkinnon. Juhlaan järjestettiin myös Suomen luontoa ja ruokaperinnettä uhkuva buffet- illallinen. Rouva Aino Sibelius oli mestarikokki. Hänen reseptejään sai nyt juhlaväki maisteltavakseen. 

Suomi100-astiasto

Marraskuussa saapui Suomesta lähetys. Uusi Suomi100-astiasto, jota ryhdyimme reippaasti heti käyttämään. Alkuruoka- ja jälkiruokalautanen tuntuivat aluksi haasteellisilta kuviointinsa ja värityksensä vuoksi. Luovuudelle ne kyllä antavat hienosti tilaa!

 

Somistuksessa vahva isänmaallinen tunne ja värit

Eri tilaisuuksien kattaminen, somistaminen ja kukittaminen on tarkasti räätälöityä työtä. Residenssimme taloudenhoitaja Analene vastaa siitä, että jokainen tilaisuus on huoliteltu ja tyylikäs.

Suomi100 -vuonna saimme esille runsaasti suomalaista designia, isänmaamme värimaailmaa monenlaisilla ratkaisuilla ja kukkasilla. Keittiömestarin, taloudenhoitajan ja lähettiläsparin viikoittainen yhteistyö takasi näyttävät tilaisuudet.

Suomi 100 juhlavuoden oppi

Opin menneenä vuonna paljon asioita: suomalaiseen ruokahistoriaan tutustuminen avarsi näkemystä ja kannusti kokeilemaan perinteisiä asioita uusilla tavoilla. Tunsin usein ylpeyttä saadessani esitellä suomalaisen keittiön huipputuotteita ja raaka-aineita, varsinkin kun vieraamme ottivat uusia kokemuksia ja elämyksiä innostuneina vastaan. Ymmärsin, että Suomi ja suomalaisuus ovat meille tärkeitä yhteisiä asioita.