Vieraileva Pietari-hullu vinkkaa: akateemikko Ivan Pavlovin asuntomuseo

Oletteko käyneet akateemikko Ivan Pavlovin asuntomuseossa Vasilinsaarella? Ei mikään helppo nakki. Museo on auki vain arkena ja sinne pääsee ainoastaan etukäteen varatulle opastetulle ekskursiolle.

Kävimme Pavlovin museossa isännän kanssa joulukuussa. Varasin etukäteen 3000 ruplan opastuksen ja sain ohjeet talon ulko-oven avaamiseksi: ovikoodi + voimakas nykiminen. Kiiruhdimme hiki hatussa ehtiäksemme perille sovittuna aikana. Museohan on niin sanotussa Akateemikkojen talossa osoitteessa 7. linja talo 2.

Talo on peräisin Pietari Suuren ajalta, vaikka ulkoasua onkin muutettu – viimeksi 1800-luvun alkupuolella. Talon seinässä on kymmeniä muistolaattoja talossa asuneista Venäjän tiedeakatemian akateemikoista. Käykääpä katsomassa, jollette ole nähneet. Pavlovin asuntoon johtavan ulko-oven vieressä on Iitissä syntyneen akateemikko Antti Juhana Sjögrenin (1794-1855) muistolaatta, jonka paljastustilaisuudessa itsekin olin läsnä konsulaatin edustajana noin vuonna 2000.

Koirakokeistaan tunnettu fysiologi Ivan Petrovitsh Pavlov asui akateemikkojen talossa 300 neliön asunnossa viimeiset 18 elinvuottaan. Kuva: Anu Rämä

’Ovikoodi + voimakas nykiminen’ eivät tehonneet lainkaan ulko-oveen. Ovi pysyi tiukasti kiinni. Onneksi eräs nainen tuli ovesta ulos ja pääsimme melkein pilkkopimeään porraskäytävään. Hapuilimme pimeässä toiseen kerrokseen ja soitimme ovikelloa. Pitkän ajan päästä ovi avattiin ja opasrouva otti meidät vastaan.

Koirakokeistaan tunnettu fysiologi Ivan Petrovitsh Pavlov (1849-1936) asui akateemikkojen talossa viimeiset 18 elinvuottaan. Akateemikko Pavlovin ja hänen perheensä käytössä oli yli 300 neliön asunto! Kun Pavlov oli kuollut, hänen leskensä esitti toivomuksen, että Pavlovin työhuone museoitaisiin. Sodan jälkeen vuonna 1949 avattiinkin museo, jossa työhuoneen lisäksi on museoituna asunnon ruokasali ja olohuone.

Asunto on esimerkki venäläisen intelligentsijan asunnosta. Pavlovin työhuoneessa on iso kirjoituspöytä ja jykevissä kirjahyllyissä on kirjallisuutta monelta alalta. Pavlovin harrastuksena oli taiteen keräily ja hän tunsikin henkilökohtaisesti monta aikansa kuvataiteilijaa. Työhuoneessa on Pavlovin muotokuva, joka on taiteilija Nesterovin maalaama. Olohuoneessa tauluja on runsaasti, ja siellä on myös eräs versio Vasnetsovin bogatyreista. Silmänilona ruokasalissa on upea perhoskokoelma. Ruokasalissa näkyy olevan myös suomalainen kahvimylly ja tapettikin on Suomesta – Pavlovilla oli yhteyksiä Suomeen.

Kuvassa rouva Pavlovan työpöytä, jonka yläpuolella taiteilija Nesterovin maalaama muotokuva akateemikko Pavlovista. Kuva: Anu Rämä

Pavlov oli syntynyt Rjazanissa papin perheeseen. Hän rupesi ensin opiskelemaan papiksi, mutta siirtyikin sitten Pietarin yliopistoon ja teki pitkän tieteellisen uran. Hän tuli kuuluisaksi koirakokeistaan ja vuonna 1904 hänelle myönnettiin suomalaisen Tigerstedtin ehdotuksesta lääketieteen Nobel-palkinto. Neuvostoliiton poliittisen eliitin kannalta Pavlov oli ristiriitainen henkilö. Hän arvosteli kommunistien järjestelmää ja oli myös ahkera kirkossakävijä. Pavlov pyysi lupaa muuttaa ulkomaille, mutta vallanpitäjät pitivät kiinni Pavlovista ja taivuttelivat hänet jäämään Neuvostoliittoon.

Akateemikko Pavlov -nähtävyydet eivät suinkaan lopu kotimuseoon. Pietarissa on instituutti ja ”hiljaisuuden torni”, jonne järjestetään ekskursioita, ja Inkerinmaan Keltossa on Pavlovin laboratorio. Laboratorion seinällä on kuulemma muistolaatta Katri Peltoselle, joka huolehti laboratorion koirien ja henkilökunnan ravinnonsaannista vaikeina aikoina.

Leave a Reply