B niin kuin bisnes ja Botswana

1

Tunnustetaan. Ennen saapumistani postille Etelä-Afrikkaan en olisi osannut sijoittaa Botswanaa täysin oikeaan kohtaan Afrikan kartalla. Maasta tuli mieleen lähinnä maanmainio yksityisetsivä Mma Ramotswe, jonka seikkailuista olin lukenut kesälomilla mökkirannassa.

Vähänpä tiesin. Etelä-Afrikan pohjoisnaapuri on dynaaminen keskitulomaa, jonka talouskasvu on 1960-luvun itsenäistymisen jälkeen levännyt timanttivarantojen varassa. Viime vuosina Botswana on, poliittisen ja yhteiskunnallisen vakauden turvin, lähtenyt aktiivisesti monipuolistamaan talouttaan.

Botswana, Afrikan timantti

Timanttien aikanaan ehtyessä Botswana jatkaa muulla kaivosteollisuudella – maasta on löydetty 200 miljardin tonnin hiilivarannot, kuparia, nikkeliä ja rautamalmia. Turismi ja palvelut ovat kasvavia elinkeinoja. Investointeja houkutellaan maatalouteen, kuljetus- ja logistiikka-alalle, tieto- ja viestintäteknologiaan ja terveydenhuoltoon, energiasektoria unohtamatta. Maalla on kiire vähentää riippuvuuttaan Etelä-Afrikan tuontienergiasta.

Botswana ylpeilee Afrikan korkeimmalla luottokelpoisuudella. Sijoittajia houkutellaan myös eteläisen Afrikan alhaisimmilla yritysveroilla. Kaivosalan toimintaedellytyksiä mittaavan Fraser-instituutin luokituksessa Botswana pitää Afrikan kärkipaikkaa.  Sokerina pohjalla jäsenyys tulliliitto SACU:ssa tarjoaa Botswanan pienten markkinoitten lisäksi tullittoman pääsyn Etelä-Afrikan, Lesothon, Namibian ja Swazimaan markkinoille.

Gaboronen katunäkymää. Kuva Anu-Elina Autio.
Gaboronen katunäkymää. Kuva Anu-Elina Autio.

Suomen ja Botswanan välinen kauppavaihto on toistaiseksi ollut vähäistä, mutta niin ei tarvitsisi olla. Yksi syy voi olla se, että taloussuhteiden syntyminen edellyttää muiden siteiden olemassaoloa. Botswana ei ole koskaan kuulunut Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisiin kumppanimaihin ja monet verkostot ovat sitä myötä jääneet syntymättä. Potentiaalia kuitenkin on.

Team Finland Gaboronessa

Toukokuussa pääkaupunki Gaboroneen tehdyllä Team Finland-matkallamme vastaanotto oli lämmin. Pääsimme keskustelemaan ulko- ja kauppaministereiden, energia- vesi- ja mineraaliministeriön, kauppakamarien ja yritysten kanssa.

Viesti oli kaikilla sama. Suomalainen osaaminen kiinnostaa niin kaivos- ja mineraalialalla kuin energiasektorillakin; esimerkkeinä uusiutuva energia (aurinko ja biomassa) ja energiatehokkuus.

Team Finland-hengessä tapasimme myös Gaboronessa toimivia suomalaisyrittäjiä. Heistä yksi pyörittää menestyvää rahoitusalan yhtiötä, toinen markkinoi kehittämäänsä hiilidioksidin neutralointimenetelmää. Moinen ennakkoluulottomuus teki suuren vaikutuksen.

Botswanan kauppa- ja teollisuusministeri Dorcas Makgato-Malesu (edessä vasemmalla). Suomen delegaatio pöydän oikealla puolella. Kuva: Anu-Elina Autio
Botswanan kauppa- ja teollisuusministeri Dorcas Makgato-Malesu (edessä vasemmalla). Suomen delegaatio pöydän oikealla puolella. Kuva: Anu-Elina Autio

Samalla huomasin, kuinka paikallinen kunniakonsulimme on entisenä Pohjoismaiden lähettiläänä ja menestyneenä monialayrittäjänä erinomaisesti verkottunut aina korkeimpaan poliittiseen johtoon saakka.

So what’s there not to like? Tietä on jo raivattu, kuka ottaa seuraavan askeleen?

Lisätietoa Team Finlandista Etelä-Afrikassa

Teksti: Anu-Elina Autio

Kommentit

Talopakettirakentaja 6 vuotta sitten

Tosi mielenkiintoisia asioita tuo luottokelpoisuus ja yritysvero. En olisi lonkalta uskonut ensimmäisenä Botswanasta. Tämän maan kehitystä täytyy kyllä seurata.

Leave a Reply