Innovaatiot tietoyhteiskunnassa

1

Suomi on ollut yksi pioneereista tukemassa tietoyhteiskuntaa ja innovaatiotoimintaa kehittyvissä talouksissa. Ensimmäiset kahdenväliset ohjelmat käynnistettiin 2000-luvun jälkipuolella ensin Etelä-Afrikassa ja sitten Vietnamissa. Viimeisimpinä käynnistyivät alueellinen ohjelma eteläisessä Afrikassa sekä maakohtaiset ohjelmat Tansaniassa ja Mosambikissa.

Yksityissektorin kehittämistä mobiilialalla on tuettu Maailmanpankin laajan Information for Development -ohjelman kautta yhteistyössä Nokian kanssa.

Sosiaalinen media koettelee tiedonvälityksen rajoja

Avoimen tietoyhteiskunnan tukeminen on haasteellista yhteiskunnissa, joissa valtiovalta ei välttämättä innostu mielipiteiden vapaasta ilmaisusta ja niiden päätymisestä julkisiin tiedotusvälineisiin.

Monikansalliset sosiaaliset mediat, kuten blogit, Facebook, Twitter ja Skype, ovat vastustamattomasti rantautuneet maihin, jotka rajoittavat tiedonvälitystä ja kommunikointia. Sosiaalinen media on myös toiminut mobilisoinnin kanavana muutoksessa, esimerkiksi arabikevään tapahtumissa.

Southern Africa Innovation Support (SAIS) kouluttaa ja rohkaisee innovoimaan. Kuva: William Mbuta
Southern Africa Innovation Support (SAIS) kouluttaa ja rohkaisee innovoimaan. Kuva: William Mbuta

Ohjelmointia ei opi liitutaululla

Tietoyhteiskunnan rakentamisessa koulutussektori on keskeinen. Koulutuksen parantaminen kehitysmaissa lisää hyvinvointia ja ehkäisee köyhyyttä.

Koulutustaso ei välttämättä kerro koko kuvaa, vaan koulutuksen sisältö ja menetelmät ratkaisevat. Tietokoneella ohjelmointia ei opi liitutaululle ja ruutuvihkolle kirjoittamalla, vaan tarvitaan ajanmukainen tietotekniikka.

Kehittyvissä maissa on haasteena myös koulutuksen ja tutkimuksen epätasainen jakautuminen. Esimerkiksi Etelä-Afrikan yliopistot tekevät huippututkimusta, mutta peruskoulutus ontuu vähäosaisilla alueilla.

Takaako yksilöiden koulutus maan yleisen hyvinvoinnin kehittymisen vai lisääkö yksilöihin panostaminen aivovientiä? Tämä riippuu siitä, tarjoaako maa mahdollisuuksia korkeasti kouluttautuneille lupauksilleen.

Entä voivatko korkeakoulutetut niittää koulutuksensa hedelmiä niin, ettei investointi mene heidän kohdallaan hukkaan?

Tutkimustuloksista innovaatioiksi

Tutkimus- ja kehitystyöhön investoiminen on luonteeltaan samankaltaista kuin opetukseen investoiminen. Ellei tutkimus- ja kehitystyön tuloksia voida hyödyntää yhteiskunnassa, eivätkä ne luo arvoa omistajilleen ja sidosryhmilleen, ovat investoinnit menneet hukkaan.

Innovaatiotoiminnan tuki edesauttaa nimenomaan uusien ratkaisujen ja sovellusten hyödyntämistä. Tieteessä ja tutkimuksessa tämä tarkoittaa uusien teknologioiden viemistä innovaatioiksi ja markkinakysynnän kartoittamista ja kysyntään vastaamista.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Siitä voit lukea lisää seuraavissa blogikirjoituksissa.

Kommentit

Fysioterapia Joensuu 6 vuotta sitten

Todella hienoa, jos some-palvelut tuovat lisää sananvapautta (ja sen näkyvyyttä) maissa, jotka eivät mielellään sallisi sitä. Tämä tuo myös maapallon kaikkia maita lähemmäksi toisiaan. On myös hienoa, että innovaatiotukea tarjotaan tuolla tavalla!

Leave a Reply