Tiesittekö, että Etelä-Afrikassa mikään ei ala nyt vaan nytnyt (nownow), siis sopivaksi katsotun ajan kuluttua?  Minulta kesti melkein kaksi vuotta oppia menemään seminaareihin ja muihin työtilaisuuksiin sopivasti myöhässä. Toisaalta niin pientä kissanristiäistä ei järjestetäkään, etteikö puhetta aina johtaisi erillinen ”programme director”- jonka tehtävänä on, paradoksaalista kyllä, huolehtia juuri aikataulujen pitämisestä.

Jään taatusti kaipaamaan tätä eteläafrikkalaisten täsmällisen epätäsmällistä otetta elämään.  Asioiden ei tarvitse mennä oppikirjan mukaan, mutta niiden tarvitsee hoitua tavalla tai toisella. Ketään ei holhota eikä syyllistetä – siihen ei ole yksinkertaisesti varaa, kun elämäntyylejä ja rinnakkaisia kulttuureja on niin paljon. Rennosta menosta voi myös nauttia.

Sitä paitsi on minuun tainnut jotain tarttua paikallisesta mentaliteetista. Juuri kolme vuotta täyttänyt tyttäreni sanoi hiljattain ensimmäisen kokonaisen englanninkielisen lauseensa: ”Mommy is coming nownow.” Tästä voinee päätellä, että äiti on ollut aika usein myöhässä.

Onko Suomi kaukana?

Toki on selvää, että parissa vuodessa ei tulla yhdenkään yhteiskunnan asiantuntijaksi eikä kaikkeen ehdi edes tottua. Yhtä lailla hämmästelen edelleen hienoimpia koskaan näkemiäni loistoautoja ja ostoskeskuksia ja kurjimpia koskaan näkemiäni peltihökkelislummeja. Jos haluaa konkretisoida itselleen, mitä maailman suurimmat tuloerot tarkoittavat, niin tervetuloa Etelä-Afrikkaan.

Leipäni täällä on tullut kaupan ja viennin edistämisestä. Aika usein olen kuullut, että ”Suomi on niin kaukana”. Mutta kaikki on suhteellista. On Ruotsikin kaukana, mutta turismin sesonkina joulu-helmikuussa Euroopan ja Etelä-Afrikan välisillä lennoilla melkein pärjää skandinaaviskalla.

Suomalaiset matkustavat perinteisesti Aasiaan ja yrityksetkin usein tähyilevät sinne, mutta tännekin kannattaa vilkaista. Ja sitten pitää myös olla valmis kilpailemaan oman alansa kansainvälisten markkinajohtajien kanssa – nimittäin ne ovat Etelä-Afrikassa jo.

Ja toki bisnestäkin on. Vuonna 2014 Suomen vienti Etelä-Afrikkaan oli noin 253 miljoonaa euroa ja Etelä-Afrikka on yhä tärkein kauppakumppanimme Afrikassa. Tuon viennin tekevät pääasiassa ”usual suspects”, siis kone- kaivos-, prosessiteknologia- ja paperialan kärkiyrityksemme. Ne ansaitsevat kaiken kunnian, mutta uusia tulijoita ja avauksia kaivattaisiin, myös kuluttajapuolelta.

On ollut mielenkiintoista olla mukana edistämässä merenkulkualan koulutuksen ja meriteollisuuden tunnusteluja Suomen ja Etelä-Afrikan välillä, delegaatio Suomeen saapuu kesäkuussa.

Terveysteknologia-alan yrityksiä kävi helmikuussa Botswanassa ja terveysministeriä odotetaan vastavierailulle. Ilmassa on merkkejä siitä, että Suomi ei ehkä olekaan niin kaukana.

Ehkä vielä yksi note to self: älä koskaan enää osta Suomessa avokadoja tai mangoja. Minua on petetty, ne eivät ole oikeita nähneetkään.

Etelä-Afrikka – you will be missed! I will be coming back – nownow!