Monen käsitys ubuntusta on käyttöjärjestelmä Ubuntu OS, joka perustuu Linuxin avoimeen lähdekoodiin. Jotkut ovat ehkä kuulleet ubuntun “filosofiasta”. Kolmen kuukauden oleskelun jälkeen olen huomannut, että ubuntu voi tarkoittaa paljon enemmän.
Ubuntu on jotakin epämääräistä – jotakin, joka tekee meistä ihmisiä ja Etelä-Afrikasta niin upean paikan. Ubuntu voi myös olla syy Etelä-Afrikan olemassaoloon “sateenkaarivaltiona” 12 virallisen kielen kera.
”Humanity was born in Africa. All men, ultimately, are African.”
Miten ubuntua voidaan sitten määritellä? Nelson Mandela, joka johti kamppailua apartheidia vastaan sekä oli Etelä-Afrikan entinen presidentti, selitti sen seuraavanlaisesti. A traveller through a country would stop at a village and he didn’t have to ask for food or for water. Once he stops, the people give him food and attend him. That is one aspect of Ubuntu, but it will have various aspects. Ubuntu does not mean that people should not enrich themselves. The question therefore is: Are you going to do so in order to enable the community around you to be able to improve?
Tämä on juuri se käsitys, jonka olen saanut ollessani Etelä-Afrikassa. Mihin tahansa menen, tunnen olevani tervetullut. Ihmiset ovat todella kiinnostuneita Suomesta ja siitä, mitä suurlähetystö täällä tekee – vaikka he eivät usein osaakaan paikantaa Suomea kartalle. Olen saanut paljon eteläafrikkalaisia ystäviä sekä vapaa-ajan että työn parista. Kaikki ovat toivottaneet minut tervetulleeksi heidän kotimaahansa.
Olen myös huomannut kuinka paljon yhteistä meillä suomalaisilla on eteläafrikkalaisten kanssa – riippumatta siitä, mikä heidän äidinkielensä on tai miltä alueelta he tulevat. Tämä osoittaa mielestäni kuinka kulttuurinen tausta, kieli tai ihonväri ovat vain pinnallisia seikkoja ihmiskunnassa kaiken kaikkiaan.
Kokemuksia ubuntusta Etelä-Afrikassa
Kerran parkkeerattuani autoni Hatfield Plazassa (yksi monista kauppakeskuksista Pretoriassa) eräs autonpesijä tuli kysymään, tarvitseeko autoni pestä. Kieltäydyin kohteliaasti, koska tiesin, että autoni olisi varmasti yhtä likainen taas seuraavana päivänä. Tullessani takaisin kaupasta huomasin, että parkkilippuni oli kadonnut. Kysyin autonpesijältä, mistä voisin saada uuden lipun.
Autonpesijä ei vain neuvonut mihin mennä, vaan otti minut mukaansa toimistoon saadakseni uuden lipun. Auttaessaan minua hän kulutti kymmenen minuuttia omasta työajastaan – suurin piirtein yhtä kauan kuin yhden auton peseminen kestäisi. Lähtiessäni tarjosin hänelle 20 randin seteliä tippinä, mutta hän kiitti ja vastasi “ei kiitos, en pessyt autoasi”. Tätä voidaan mielestäni hyvin selittää ubuntu-elämäntavalla.
Yhtäläisyydet Ubuntu-käyttöjärjestelmään
Miten tämä kaikki liittyy Ubuntu-käyttöjärjestelmään? Ubuntu OS pohjautuu Linuxin avoimeen lähdekoodiin, joka tekee siitä ilmaisen kaikille käyttäjille. Tämä vastaa täsmälleen ubuntun henkeä. Mutta miten yritys, jolla on kuusisataa kokopäiväistä työntekijää, voi tuottaa avoimen lähdekoodin ohjelmaa? Vastaus on: he saavat paljon lahjoituksia.
Otetaan esimerkiksi startup-yritys, joka tarvitsee käyttöjärjestelmän uusiin tietokoneisiinsa, mutta jolla ei ole riittävästi varoja ostaa kalliita käyttöjärjestelmiä. Siksi he valitsevat Ubuntu-käyttöjärjestelmän. Muutaman vuoden ja kestävän kasvun jälkeen yritys päättää antaa lahjoituksen yritykselle, joka teki sen bisneksen mahdolliseksi. Myös tämä voidaan nähdä osana ubuntu-filosofiaa.
Rikollisuus, rasismi ja korruptio
Surullisia asioita, joita ulkomailla saatat Etelä-Afrikasta kuulla, ovat esimerkiksi rikollisuus, rasismi ja korruptio. Viime vuosina edellä mainitut ongelmat ovat lisääntyneet, ja kukaan ei vielä tiedä, mitä tästä seuraa. On totta, että ongelmat kuten ksenofobia (muukalaispelko) ja rikollisuus esiintyvät eteläafrikkalaisten arjessa, ja usein kuulee uutisia politiikkojen korruptioskandaaleista. Monet kuitenkin unohtavat, että todellisuudessa vain minimaalinen osa ihmisistä on rasistisia, korruptoituneita tai syyllistyneitä rikoksiin. Helposti unohdetaan ne ihmiset, jotka ovat rehellisiä ja vieraanvaraisia – he, ketkä oikeasti edustavat Etelä-Afrikan kansaa.
Opittavaa Etelä-Afrikasta
Monessa Euroopan maassa, Suomi mukaan lukien, saatan joskus kokea, että ihmiset haluavat auttaa vain jos he saavat siitä rahaa tai hyötyvät auttamisesta jollakin toisella mahdollisella tavalla. Joskus on pakollista maksaa WC-käynnistä, turistinähtävyydet ovat yrityksien omistamia ja käyntikuluista veloitetaan. Olen myös kuullut vanhoista ihmisistä, jotka ovat eksyneet talvella ulos, päällään ehkä vain yöpuku. He ovat selvästi olleet epätietoisia siitä, mitä he ovat tekemässä, mutta siitä huolimatta kukaan ei kuitenkaan ole auttanut heitä.
Suomen suurlähetystö Pretoriassa, kuten myös monet muut suurlähetystöt sekä kansainväliset järjestöt, tekevät paljon työtä kestävän kehityksen, uusiutuvan energian sekä ihmisoikeuksien puolesta Etelä-Afrikassa. Uskon, että teemme hyvää ja tärkeää työtä täällä ja että tarjoamme Etelä-Afrikalle paljon asiantuntemusta. Mutta luulen, että myös Etelä-Afrikalla on paljon annettavaa meille.
