Elämää koululaisen vanhempana New Yorkissa

New Yorkissa on poikkeuksellisen kylmä marraskuinen aamu. Jonotamme 13-vuotiaan tyttäreni Johannan kanssa hyytävässä viimassa Houston Streetillä pääsyä korttelin päässä sijaitsevan koulurakennuksen lämpöön.

Johannalla on edessään yhden kaupungin halutuimman lukion sisäänpääsykoe. NEST+M (New Explorations in Science, Technology + Math) on nimensä mukaan matematiikkapainotteinen lukio Manhattanin Lower East Sidella.

NEST+M tasokokeeseen jonottamassa lauantaina 15.11.2015
NEST+M tasokokeeseen jonottamassa lauantaina 15.11.2015. Kuva: Silve Parviainen

Monimutkaisen ja pitkän prosessin apuna algoritmi

Marraskuiseen sisäänpääsykoevaiheeseen olemme päätyneet kuukausia kestäneen prosessin jälkeen, joka alkoi parituhatsivuisen kouluoppaan selailulla ja lukemattomalla määrällä kouluvierailuja. Näiden informaatiotilaisuuksien sekä koulun sijainnin perusteella rajasimme kentän alle kahteenkymmeneen kouluun.

Koulukohtaisten sisäänpääsykokeiden lisäksi halutuimmat koulut haastattelevat ensimmäisestä kierroksesta selvinneet hakijat. Joihinkin kouluihin pitää tämän lisäksi toimittaa työnäytteitä niin kuvaamataidon kuin luovan kirjoittamisen saralta. Esiintyviä taiteita painottavissa kouluissa on koe-esiintyminen.  Ja luonnollisesti koulut ottavat huomioon oppilaan keskikoulutodistuksen (middle school, luokat 6–8) arvosanat sekä osavaltionlaajuisten standardoitujen testien pistemäärät.

New Yorkin kaupungissa on 426 julkista, kaupungin opetusviraston alaista lukiota (high school, luokat 9–12), jotka tarjoavat yli 1 200 erillistä opetusohjelmaa. Kaupunginlaajuisen vuosiluokan koko on noin 80 000 opiskelijaa. Jokaisen oppilaan tulee täyttää hakemuslomake, johon voi ja kannattaa listata 12 mieleisintä opetusohjelmaa preferenssijärjestyksessä.  Oppilaiden listat ja koulujen sisäänpääsykriteerien mukaan määräytyvä preferenssilista oppilaista syötetään ohjelmaan, jossa monimutkainen peliteoreettinen algoritmi etsii kullekin oppilaalle parhaan mahdollisen lukiopaikan.

Ensimmäisen kierroksen paikat ilmoitetaan oppilaille kahdeksannen luokan keväällä. Tällöin jää kuitenkin lukuisia lapsia ilman opiskelupaikkaa. Prosessin toisella kierroksella jäljellä olevat opiskelupaikat osoitetaan toistaiseksi ilman opiskelupaikkaa jääneille lapsille saman algoritmin avulla.

Huima parannus entiseen järjestelmään

Kuulostaako monimutkaiselta? Aivan varmasti! Ja kuitenkin nykyinen systeemi on huima parannus vielä joitakin vuosia sitten vallinneeseen järjestelmään! Vuoteen 2003 asti hakuprosessi oli aivan kaoottinen.  Opiskelijat saivat hakea kaikkiaan viiteen kouluun, jotka näkivät oliko oppilas listannut heidät ensimmäiseksi vaihtoehdoksi vai vasta alemmaksi listallaan. Suosituimmat koulut valitsivat vain oppilaita, joiden listalla ne olivat ensimmäisellä sijalla.

Tämä johti siihen, että oppilaiden ja vanhempien tuli arvioida, oliko mieleiseen kouluun pääseminen todennäköistä ja laskea, uskaltaisivatko laittaa sen listalleen ensimmäiseksi, vai tulisiko sittenkin valita turvallisempi vaihtoehto. Oppilaat, joilla oli kaikkein korkeimmat keskiarvot, saattoivat saada useita lukiopaikkatarjouksia valittavakseen, kun taas hiemankin heikommat oppilaat – jopa lähes puolet vuosikurssista – joutuivat usein odottamaan opiskelupaikkansa määräytymistä aina syyskuun alkuun asti.

Tilanne oli täysin mahdoton ja ratkaisun löytäminen välttämätöntä. Pelastukseksi osoittautui taloustieteiden Nobelin arvoinen peliteoreettinen algoritmi!

Nykyinen ohjelma on johtanut siihen, että noin puolet opiskelijoista päätyy siihen kouluun, johon he kaikkein mieluiten haluavat mennä, ja yli 80 prosenttia oppilaista määrätään johonkin kolmesta parhaaksi katsomastaan koulusta. Syyskuulle lukiopaikkaa odottamaan joutuvien opiskelijoiden määrä on pudonnut kymmenekseen siitä, mitä se oli ennen nykyisen systeemin käyttöönottoa.

Lisäksi koulut eivät näe hakijoiden preferenssilistaa, eli eivät voi ”rangaista” opiskelijaa siitä, että tämä ei ole valinnut heitä ensimmäiseksi vaihtoehdokseen.  Näin ollen opiskelijat voivat rauhassa listata koulut todelliseen preferenssijärjestykseen, ja heillä on insentiivi pyrkiä mahdollisimman hyvään – ja itselleen mieluisaan – kouluun turvalliseksi koetun heikompitasoisen koulun sijasta.

itkällisen prosessin päätteeksi parhaan kaverin kanssa samaan lukioon! Bronx Science uusien oppilaitten tervetulotilaisuus 17.3.2016.
Pitkällisen prosessin päätteeksi parhaan kaverin kanssa samaan lukioon! Bronx Science uusien oppilaitten tervetulotilaisuus 17.3.2016. Kuva: Silve Parviainen

Hakuprosessin lopuksi Johanna päätyi listaamaan ensimmäiseksi vaihtoehdokseen NEST+M koulun, jonka karsintakokeeseen me tuona marraskuisena aamuna jonottelimme. Vaikka NEST sitten tarjosikin hänelle lukiopaikan, oli lopullinen kouluvalinta kuitenkin toinen: edellä kuvatun normaalihaun lisäksi New Yorkin julkisen koululaitoksen piirissä on yhdeksän erityislukiota, joihin on aivan oma erillinen hakuprosessinsa. Näiden huippukoulujen sisäänpääsy määräytyy yhden yhteisen sisäänpääsykokeen perusteella.

Kuukausia kestäneen prosessin lopuksi tyttö päätyi sitten onnellisesti juuri sinne, minne kaikkein eniten halusikin; syyskuussa alkaa nelivuotinen kausi Bronx High School of Science -lukiossa.

Leave a Reply