New York. Iso Omena. Kaupunkien kaupunki. Metropoli, joka ei nuku koskaan ja jossa jokainen aamu tuntuu siltä, kuin lukemattomat mahdollisuudet ja jännittävät yllätykset vain odottaisivat toteutumistaan. New Yorkista liikkuu paljon ylistyssanoja, joilta ei ole voinut välttyä. Näin kuukauden kaupungissa asumisen jälkeen luulen itsekin ymmärtäväni, mistä kaikki New York -hehkutus oikein kumpuaa. Tässä blogikirjoituksessa tarkoitukseni on summata yhteen tunnelmat ensimmäisen täällä vietetyn kuukauden jälkeen. Mitkä asiat täällä oikeasti ovat kaiken hypen arvoisia?

 Valtava kulttuuritarjonta

New Yorkissa riittää elämyksiä kaikille aisteille. Kaupungin museot, galleriat, konsertit, teatterit, stand up -esitykset ja muut tapahtumat pitäisivät liikkeellä vaikka kellon ympäri. Met:in ja MoMA:n kaltaisten klassikkomuseoiden lisäksi kaupungista löytyy pienempiä niche-museoita, muun muassa National Museum of Mathematics, Museum of the American Gangster ja pikkuruinen, entiseen tavarahissiin perustettu Mmuseumm, jonka vaihtuvat näyttelyt pitävät sisällään lähihistoriaa ja modernia aikaa oivaltavasti kiteyttäviä esineitä – esimerkiksi entistä presidenttiä George W. Bushia päin heitetyn kengän.

Elokuvan ystävän kannattaa ehdottomasti katsastaa Museum of the Moving Image, jonka jo pelkkä fasadi ja arkkitehtuuri on visuaalisesti silmiä hivelevä. Museon pysyvässä näyttelyssä sukelletaan elokuvamaailman saloihin ja historiaan esimerkiksi puvustuksen, musiikin ja lavastuksen kautta. Museossa esillä oli myös paljon kehuja kerännyt Mad Men -näyttely. Huom.: joka perjantai kello neljästä eteenpäin museoon pääsee maksutta sisään.

Maisemat

Väittäisin, että New York on oikeasti niitä kaupunkeja, jotka eivät kalpene siitä tehtyjen leffojen ja TV-sarjojen rinnalla — päinvastoin. Eeppisiä maisemia voi ihailla kaupungin lukuisilla kattoterasseilla. Eräs mainitsemisen arvoinen on Chelseassa sijaitseva Gallow Green. Eräänä kylmänä talvi-iltana tänne eksyessä tuntui kuin olisi astunut sisään unenomaiseen ja ylelliseen alppimajaan. Sisustuksessa on kodikasta maaseudun tuntua — eräästä huoneesta löytyy esimerkiksi tunnelmallinen tulipesä.

Ravintolan alakerrassa on interaktiivinen teatteri nimeltään Sleep No More, mieleenpainuva kokemus sekin. Brooklynin puolelta kannattaa katsastaa Wythe Hotellin kattoterassi, josta avautuvat näkymät suoraan East Riverille. Oma ”salainen” suosikkipaikkani on Lower East Sidella sijaitsevan The Ludlow -hotellin 14. kerroksen kattoterassi. Terassi on usein aivan tyhjillään ja sieltä avautuu kaunis lähes 360 asteen näkymä Manhattanille. Pakollinen visiitti on tietysti myös tehtävä Top of The Rockin, One World Observatoryn ja Empire State Buildingin kaltaisiin kuuluisiin näköalapaikkoihin.

Speakeasyt

Speakeasyt eli salakapakat ovat New Yorkin ehdottomia helmiä. Nimitys juontaa juurensa 1920-luvulle, kun kieltolailla yritettiin rajoittaa alkoholin hallussapitoa ja käyttöä. Tällöin ympäri Amerikkaa aukesi salakapakoita. Tämän päivän speakeasyt on piilotettu mitä erikoisimpiin paikkoihin. Näihin löytäessäsi sinua odottavat herkulliset cocktailit ja nimensä mukaisesti hieman salamyhkäinen tunnelma. Itse olen käynyt katsastamassa Five Guys -nimisen hampurilaisbaarin yläkertaan piilotetun speakeasyn. Kun hämmentyneenä mietin minne suuntaan mennä, sain jo sisällä olevalta kaveriltani neuvon, jota aion jatkossa soveltaa muihinkin tilanteisiin: Follow the hipsters.

Yllättävät kohtaamiset ja keskustelut

Vaikka New Yorkia pidetäänkin USA:n ”epäamerikkalaisimpana” kaupunkina, small talk -kulttuuri elää ja voi täällä hyvin. Kuluneen kuukauden aikana olen ajautunut lukuisiin päivää piristäviin ja jopa maailmankuvaa avartaviin keskusteluihin mitä erilaisimpien ihmisten kanssa.

Eräskin päivä istuessani kahvilassa yksin viereiseen pöytään istui kuuro mies ja hänen ystävänsä, jotka puhuivat keskenään viittomakielellä. Toisella puolella olevaan pöytään istui taas kaksi nuorta ystävystä järjestelmä- ja Polaroid-kameroiden kera. Jotenkin ajauduimme kaikki sitten keskustelemaan keskenämme. Kuuro mieskin osallistui keskusteluumme hänen ystävänsä toimiessa tulkkina. Keskustelunaiheet käsittelivät kaikkea valokuvauksesta Suomen ja Yhdysvaltojen välisiin kulttuurieroihin. On jotenkin virkistävää poistua hetkeksi omasta kuplastaan ja olla vuorovaikutuksessa jonkun täysin erilaisesta taustasta tulevan ihmisen kanssa. Ja mikä parasta, kellään ei ole taka-ajatuksia, ja keskustelun päätteeksi toiselle toivotetaan aidon ystävällisessä ja vilpittömässä hengessä hyvät päivänjatkot.

Tässäpä siis lyhyesti muutamia kuukauden aikana keräämiäni New York -tärppejä. Frank Sinatrankin laulamaa säettä lainaten: If I can make it there, I’ll make it anywhere. Vaikka New York välillä koettelisikin hermoja ja kukkaronnyörejä, positiivisella asenteella pääsee pitkälle.

Teksti: Oona Österman