Perustuslain tiellä

Satiirijulkaisu The Onion kertoi pari viikkoa sitten, että jatkuvat kriisit olivat yhtäkkiä saaneet Yhdysvaltain perustuslain vanhenemaan sadalla ylimääräisellä vuodella. Paperivanhus ei enää kuulemma tahtonut kestää sen toistuvaa kyseenalaistamista.

Todellinen asianlaita piti käydä tarkistamassa. Todistusaineistoa ei ole tässä esittää, koska Washingtonin monumentaalisella Constitution Avenuella sijaitsevan kansallisarkiston upeassa Rotunda-salissa ei saa ottaa valokuvia. Voin kuitenkin silminnäkijänä vakuuttaa, että neljälle suurelle arkille vuonna 1787 Philadelphiassa kirjoitettu dokumentti on edelleen ikäisekseen virkeässä fyysisessä kunnossa.

Yhdysvaltain perustuslakia säilötään kansallisarkistossa Washingtonin keskustassa.
Yhdysvaltain perustuslakia säilötään kansallisarkistossa Washingtonin keskustassa.

Erikoisvalmisteisten vitriinien vieressä seissyt poliisimies hoputti viikonloppuna Rotundassa tungeksineita vierailijoita eteenpäin. ”Perustuslaissa on seitsemän artiklaa ja yli 4500 sanaa. Vilkaiskaa sitä, älkää yrittäkö lukea sitä kokonaan.”

Väkijoukon hallinnan kannalta kehotus oli ymmärrettävä. Muuten rohkenen olla eri mieltä. Perustuslaki toden totta kannattaa lukea kokonaan.

Samaan aikaan kun orjuus oli vielä laillista valtaosassa Yhdysvaltain perustajaosavaltioista, James Madison ja kumppanit laativat hämmästyttävän modernin tekstin, joka on kestänyt aikaa myös muuten kuin pelkkänä paperina.

Edistyksellinen kolmijako kongressin, presidentin ja oikeuslaitoksen välillä on estänyt vallan keskittymisen yksiin käsiin jo pitkälti kolmatta vuosisataa. Checks and balances -järjestelmä toimii tehokkaasti, vaikka sen hintana joskus onkin tehoton päätöksenteko.

Tiiviin tekstin muotoilut ovat usein yhtä aikaa sekä ”huomattavan yksinkertaisia” että ”raivostuttavan epämääräisiä”, kuten maan johtaviin perustuslain tuntijoihin kuuluva Richard Beeman on kommentoinut. Tulkinnanvara lienee osasyynä siihen, miten vähän perustuslakia on vuosisatojen aikana muokattu. Jarruna on lisäksi perustuslain vähiten tulkinnanvarainen osa, viides artikla, joka asettaa muutoksille korkean kynnyksen.

Yhdysvaltain perustuslakiin voi tutustua vaikka lukemalla Richard Beemanin kirjan.

Ensimmäiset kymmenen lisäystä (amendment) tehtiin yhtenä Bill of Rights -pakettina vain kaksi vuotta perustuslain hyväksymisen jälkeen. Sen jälkeen lisäyksiä on yli kahdessasadassa vuodessa tehty yhteensä vain seitsemäntoista. Yrityksen puutteesta ei ole ollut kyse. National Archivesin Amending America -erikoisnäyttelyssä kerrotaan, että lisäysehdotuksia on Bill of Rightsin jälkeen tehty yli yksitoista tuhatta. Onnistumisprosentin sijaan on syytä puhua onnistumispromillesta.

Perustuslain vakaus on siis historiallinen tosiasia. Mutta kuten niin usein, tässäkin The Onion -jutussa on myös totuuspohjaa. En paljasta suuria valtiosalaisuuksia jos kerron, että Washingtonista löytyy ihan vakavasti otettavaa väkeä, jotka ovat Yhdysvaltain 45. presidentin virkakauden alkumetrien jälkeen aidosti huolissaan perustuslain kestävyydestä.

Perustuslain puolustamisen nimissä jotkut ovat jo alkaneet kaivata presidentin viraltapanomenettelyn (impeachment) käynnistämistä. Viraltapanoon oikeuttavia syitä, rikoksia ja rikkomuksia perustuslaissa koskeva määritelmä kuuluu ”raivostuttavan epämääräisten” joukkoon. Prosessi on aloitettu Yhdysvaltain historiassa vain kolme kertaa.

Menneellä viikolla julkisuudessa on ryhdytty impeachmentin sijaan keskustelemaan yhdestä perustuslain tuoreimmista lisäyksistä. Nyt viidenkymmenen vuoden ikäinen 25th Amendment täsmensi vallan siirtymistä presidentiltä varapresidentille erilaisissa poikkeustilanteissa.

Samalle 25. lisäys määritteli tavan, jolla varapresidentti ja kabinetin enemmistö voivat yhdessä esittää kongressille, että presidentti on kyvytön hoitamaan tehtäväänsä. Jos kongressin molemmat kamarit vahvistavat tämän kahden kolmasosan enemmistöllä, tulee varapresidentistä uusi presidentti. Tätä osaa vuonna 1967 hyväksytystä lisäyksestä ei ole koskaan käytetty.

On syytä korostaa, ettei istuvan presidentin virkakausi kepein perustein pääty kesken kaiken. Siihen mahdollisesti johtavien vaihtoehtojen pyörittely nykytilanteessa on pelkkää spekulaatiota, tyypillistä Washingtonin huhumyllyä. Varmaa on kuitenkin se, että perustuslaki kaikkine lisäyksineen on näinä päivinä tavanomaistakin konkreettisemmin läsnä kaupungin poliittisessa arjessa.

Muutama kortteli alkuperäisen perustuslain sijoituspaikasta länteen, saman Constitution Avenuen varrella, juhlitaan muuten kesäkuussa satavuotiasta Suomea. Lauantaina 17.6. Washington Monumentin ja Valkoisen talon välissä järjestettävässä koko perheen Suomi 100 -tapahtumassa voi vaikkapa pelata mölkkyä. Siihenkin perustuslain ensimmäinen lisäys ja sen takaama kokoontumisvapaus antaa mahdollisuuden. Tervetuloa mukaan!

Leave a Reply