Kierrätystä ja kestävää kehitystä Kazakstanissa

Ennen harjoittelujaksoni alkamista mielikuvani öljyn ja kaasun rikastamasta Kazakstanista eivät rehellisesti sanottuna antaneet vihreälle ja ympäristöystävälliselle maakuvalle tilaa. Olin tietoinen veden pilaantumisen korkean tason riskeistä, ilmansaasteista ja laajojen maa-alueiden eroosio-ongelmista, unohtamatta surullisen kuuluisaa tapausta Araljärven kuivumisesta. En siis elätellyt suuria toiveita siitä, että Kazakstanissa ympäristö ja kestävän kehityksen periaatteet saisivat juurikaan jalansijaa varsinaisista ympäristöteoista nyt puhumattakaan. Nämä ajatukset vaihtuivat onnekseni hyvin nopeasti aivan toisenlaisiin!

Kierrätyksen ensi askelia

Saavuttuani Kazakstaniin ja uuteen kotikaupunkiin tutustuessani kiinnitin melko nopeasti huomiota julkisiin roska-astioihin, joita ei vain ollut tiheästi kaduille sijoitettuna, vaan usein vielä varustettu lajitteluluukuilla. Myös kerrostaloni pihalta löytyi jätteiden lajittelupiste, jota ihmiset ainakin jotakuinkin myös noudattivat. Tekemäni havainnot ovat tietenkin varsin pienet pohdittaessa jätehuollon suurta ongelmaa ei vain kazakstanilaisten elämässä vaan myös kokonaiskuvana maan ekologisessa järjestelmässä. Kuitenkin jo pienet konkreettiset havainnot osoittavat, että eritoten viimeisten vuosien aikana kiinnostus ympäristöä, vihreitä ratkaisuja ja kestävyyttä kohtaan ovat kasvaneet myös täällä. Valtio on tunnustanut tarpeet vaadittaville toimille ja ihmisten ympäristötietoisuus ja asenteet kierrätystä kohtaan ovat kasvaneet.

Jätteiden lajittelupiste kerrostalon pihalla. Kuva: Jasmiina Driksna

Kazakstanissa kiinteiden kotitalousjätteiden määrä on kasvanut vuosittain. Erään nettilähteen mukaan arolla leijailevien muovipussien määrä ylittää moninkertaisesti puiden määrän. Totta tai ei, se kiteyttää mielestäni jätehuoltoon kohdistuvan valtavan ongelmakohdan. Kazakstanissa suurimmat ympäristövahingot aiheutuvat kotitalousjätteistä, jotka hajotessaan vapauttavat jopa helposti syttyvää metaania, joka on vaarallisempaa kuin hiilidioksidipäästöt. Vuonna 2018 maan vuotuinen jätemäärä oli 5-6 miljoonaa tonnia, josta kierrätettiin ja jalostettiin noin 330 tuhatta eli 10,5 prosenttia. Jäljelle jäävä osuus eli melkein 90 prosenttia pakattiin polygoneihin ja muihin jäteastioihin.

Valtiolla aktiivinen ote jäteongelmien ratkomiseen

Kazakstanin uuden kunnianhimoisen vihreään talouteen siirtymisen ohjelman tavoitteena on muun muassa erillinen jätteiden keräyksen käyttöönotto. Konseptin mukaan vuoteen 2030 mennessä jätteenkäsittelyn osuus tulisi nostaa 40 prosenttiin ja vuoteen 2050 mennessä 50 prosenttiin. Toimiin on jo ryhdytty, sillä vuodesta 2016 lähtien on ollut kiellettyä viedä kaatopaikalle elohopeaa sisältäviä lamppuja ja laitteita, epämääräistä romua, öljyjätettä ja nesteitä, pattereita sekä elektronista jätettä. Lisäksi tämän vuoden alusta lähtien on julistettu muovien, jätepapereiden, pahvin ja lasien hautaamiskielto.

Nur-Sultanin kaduilla voi nähdä tiheään asetettuja roskien lajittelupisteitä. Kuva: Jasmiina Driksna

Vuonna 2018 syyskuussa Nur-Sultanissa avattiin myös ensimmäinen Green Station -kierrätyslaitos. Sen tarkoituksena on kannustaa pääkaupungin asukkaita ja vieraita lajittelemaan erillisiä jätteitä pientä rahallista palkkiota vastaan ja samalla tukea kestävän tapakulttuurin muodostumista ympäristön kunnioittamisen ja turvallisen jätehuollon kannalta. Yhden jätteen kilohinta vaihtelee viidestä sataan tengeen ja kaikki kierrätetty jäte lähetetään jätteiden kierrätyslaitoksiin. Liekö tämä syynä siihen, että kerrostaloni viehättävä ja tarkka aulavartijarouva oli hyvin mielissään, kun suostuin lahjoittamaan hänelle tyhjät muoviset juomakanisterini sen sijaan, että olisin vienyt ne itse ulos muovinkeräyspisteeseen.

Liian korkeat tavoitteet?

Erityisesti Suomen EU-puheenjohtajakauden ympäristöteemoja seuranneena on ollut jo näin lyhyessä ajassa ilo tutustua myös Kazakstanin tavoitteisiin luoda pitkän tähtäimen tiukka ilmastostrategia. Kazakstan on ollut maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukossa ja sen kehitys matalan tulotason maasta korkean tulotason maaksi vain kahdessa vuosikymmenessä asettaa odotukset korkealle myös ympäristötavoitteissa. Mielenkiintoista on seurata miten asiat kehittyvät ja millaisia todellisia vaikutuksia ilmastostrategialla on maan ympäristöpolitiikkaan.