Kolmen kuukauden korkeakouluharjoittelujaksoni Suomen pysyvässä Unesco-edustustossa on onnekkaasti sattunut hyvin vaiheikkaalle ajanjaksolle.
Loka-marraskuussa olen päässyt osallistumaan edellisen hallintoneuvostokauden päätöskokoukseen ja joka toinen vuosi järjestettävään yleiskokoukseen. Yhdysvaltojen ja Israelin päätös vetäytyä järjestöstä on varjostanut tunnelmaa, mutta toisaalta myös herätellyt monia Unescon päätoimistolla ja edustustoilla työskentelemään entistäkin tarmokkaammin rauhantyön puolesta.
Erittäin tiukan taloustilanteensa kanssa kamppaileva Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on valtavan uudistumispaineen alla. Jäsenvaltiona Suomi on sitoutunut Unescon tavoitteisiin edistää rauhaa ja tasa-arvoa pehmeän voimankäytön keinoin, ja esimerkiksi koulutussektorilla Suomen asiantuntemusta arvostetaan laajalti.
Unescon 195 jäsenvaltiota sekä lukuisat tarkkailijajäsenet kokoontuivat yleiskokoukseen Pariisiin 30.10.–14.11. Parin viikon kokousrupeaman aikana valtioiden edustajat ja eri alojen asiantuntijat arvioivat kuluneen kaksivuotiskauden saavutuksia sekä hyväksyivät muun muassa uuden toimintasuunnitelman ja budjetin tulevalle kaudelle.
Yleiskokous oli meille suomalaisille tänä vuonna erityisen jännittävä, sillä Suomi oli ehdolla ja tuli valituksi hallintoneuvostoon, jonka vaalit järjestettiin kokouksen yhteydessä. Unescon hallintoneuvosto koostuu 58 jäsenvaltiosta ja se ohjaa järjestön toimintaa.
Suomen edustusto yhteistyössä ulkoasiain- ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on uurastanut Suomen hallintoneuvostokampanjan eteen jo pitkään. Neuvostoehdokkuuden ansiosta niin vaaleja edeltävä hallinnollinen toimistotyö kuin erinäiset, usein yhteistyökumppaneiden kuten Maailmanpankin kanssa järjestetyt, kampanjatapahtumat ovat tulleet harjoittelujakson aikana tutuiksi.
Suomen edustuston pitkä ja näkyvä kampanja sai hienon päätöksen kun Suomi valittiin hallintoneuvostoon vaaliryhmänsä korkeimmalla äänimäärällä. Hallintoneuvostopaikka takaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden edistää meille tärkeitä arvoja sekä hyödyntää erityisosaamistamme esimerkiksi koulutussektorilla.
Minulle on tullut suorastaan yllätyksenä kuinka tiiviissä yhteistyössä Pohjoismaat toimivat täällä Pariisissa. Kaikki Pohjoismaat tukivat Suomen ehdokkuutta yksissä tuumiin ja vastaavasti hallintoneuvoston jäsenenä Suomi tulee ajamaan kaikkien Pohjoismaiden asiaa. Samanmielisten kanssa on toki helppoa ja tehokasta tehdä yhteistyötä ja harjoittelijoiden näkökulmasta on ollut mukavaa huomata pohjoismaisen yhteisöllisyyden olevan todellisuutta eikä vain juhlapuheiden korulauseita.