Syväsukellus kansainvälisen politiikan ytimeen Iranissa

1

Iranin ydinsopimus ja Persianlahden kireä ilmapiiri ovat olleet kansainvälisen politiikan akuuteimpia ongelmia keväästä lähtien. Iranin talous on Yhdysvaltojen pakotteiden puristuksessa ja maan johto etsii ulospääsyä tilanteesta, keinoja kaihtamatta. Samalla Iranin tilanne ja poliittinen ahdinko ovat kuitenkin tarjonneet yhden mielenkiintoisimmista työpaikoista Suomen ulkosuhdehallinnossa.

Suomen johtamissa EU-kokouksissa Teheranissa on riittänyt mielenkiintoisia aiheita keskusteltavaksi syksyn 2019 aikana. Kuva: Mikko Kangas
Suomen johtamissa EU-kokouksissa Teheranissa on riittänyt mielenkiintoisia aiheita keskusteltavaksi syksyn 2019 aikana. Kuva: Mikko Kangas

Iranin politiikassa syöksytään kriisistä toiseen

Hain harjoittelupaikkaa Suomen suurlähetystöstä Teheranista kevättalvesta 2019, jolloin poliittinen tilanne Iranissa ei ollut läheskään niin jännitteinen kuin myöhemmin kesäkuussa, kun aloitin työni paikan päällä.

Yhdysvallat oli vajaa vuosi aiemmin yksipuolisesti vetäytynyt Iranin ydinsopimuksesta ja asettanut ankarat pakotteet Irania kohtaan, mutta tilanne vaikutti keväällä vielä vakaalta. Toukokuussa Iran kuitenkin alkoi venyttää ydinsopimuksessa sovittuja rajoja. Kuukautta myöhemmin alkoi tunnelma tiivistyä Persianlahdella. Räjähdyksiä öljytankkereilla, Yhdysvaltojen lennokin tiputtaminen, brittiläisen öljytankkerin ja sen miehistön pidättäminen ja viimeisimpänä ohjusiskut Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksiin syyskuussa. Muutamassa viikossa Iranista ja Persianlahdesta oli tullut yksi maailmanpolitiikan polttopisteistä.

Tätä kirjoittaessani marraskuussa jännitteet eivät vieläkään ole poistuneet, vaikka kuumin aika onkin jo kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti alueella ohi. Ydinsopimuksen horjuminen on kuitenkin vain voimistunut. Teheranissa ollaan negatiivisessa kierteessä, jossa aikarajat paukkuvat ja ydinsopimuksen artiklat merkitsevät päivä päivältä vähemmän.

Vaikka alueen tapahtumissa olisi riittävästi monimutkaisia kuvioita, niin eräänlainen poreamme on myös Iranin rajojen sisällä. Viralliselta hallitusmuodoltaan Iranin islamilainen tasavalta on maa, jossa uskonto ja politiikka ovat yhtä, ulkopolitiikka on sisäpolitiikkaa ja päinvastoin. Armeija ja vallankumouskaarti sotilaallisina voimina jakavat tehtäviä keskenään sekä osallistuvat usein myös politiikkaan ja talouteen – joista muuten jälkimmäinen on sekoitus vapaata markkinataloutta ja hallitsemattomasti hallinnoitua kotimaista kilpailua.

Iranissa on virallisesti vuodesta 1979 lähtien eletty islamilaista vallankumousta, jota ylläpitämään ja valvomaan on perustettu joukko erilaisia neuvostoja, joiden valta menee limittäin, päällekkäin sekä allekkain eri ministeriöiden, parlamentin ja hallituksen kanssa. Toisin sanoen, Wikipedia on ollut hyvä kaverini, kun olen yrittänyt päästä selville siitä, kuka on kuka ja mikä on mitä Iranin politiikassa.

Iranin vuoristo antaa erinomaisen mahdollisuuden paeta kiireisiä työviikkoja kaupungissa. Kiipesin Damavand-tulivuoren (5610 m) päälle syyskuussa. Kuva: Mikko Kangas
Iranin vuoristo antaa erinomaisen mahdollisuuden paeta kiireisiä työviikkoja kaupungissa. Kiipesin Damavand-tulivuoren (5610 m) päälle syyskuussa. Kuva: Mikko Kangas

EU-koordinaattorina Teheranissa

Kimurantin poliittisen asetelman lisäksi meneillään on myös Suomen puheenjohtajuus Euroopan unionin neuvostossa. EU:lla ei ole omaa delegaatiota eikä fyysistä toimistoa Iranissa, joten kulloinenkin EU-puheenjohtajamaa vastaa vuorollaan unionin välisestä koordinaatiosta sekä EU-kokousten järjestämisestä Teheranissa.

Käytännössä siis Suomen pieni suurlähetystö toimii Iranissa EU:n kasvoina, järjestää kaikki kokoukset ja pitää yhteyttä ”komentokeskukseen”, eli Brysseliin. Itse olen se ainut henkilö Iranissa, joka istuu jokaisessa 24:ssä EU-maiden kokouksessa ja raportoi niistä unionin ulkosuhdehallinnolle.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan oma aikani Iranissa oli tarkoitus olla vain kolmen kuukauden pituinen, mutta kaiken tämän kiireen vuoksi sain jatkaa suurlähetystössä vielä toiset kolme kuukautta EU-koordinaattorina. Pikaisesta kastautumisesta diplomatiaan tulikin puolen vuoden syväsukellus kansainvälisen politiikan ytimeen.

Näistä lähtökohdista tavallinen työpäiväni koostuu iranilaisen median ja muiden julkisten lähteiden seuraamisesta, poliittisen tilanteen arvioimisesta sekä lyhyiden raporttien kirjoittamisesta. Raporteissa en pyri pelkästään vastaaman kysymyksiin mitä ja milloin, vaan myös miksi (toisinaan miksi ihmeessä). Mahdollisuus päästä esittämään oma näkemykseni ja analyysini politiikasta on kenties parasta, mitä tässä vaiheessa uraa voin toivoa.

Toisen osan päivistäni vievät EU-koordinaatio, EU-kokousten valmistelu sekä niistä raportoiminen Helsinkiin ja Brysseliin. Kokouksissa olen kuunnellut useamman tunnin keskusteluita käsillä olevasta tilanteesta ja samalla päässyt vertaamaan omaa näkemystäni politiikasta kokeneempien eurooppalaisten kollegoiden kanssa.

Maailmassa ei sellaista kriisiä ole, josta joku ei myöskin hyötyisi. Voin kai myöntää olevani yksi niistä, joita Iranin ydinsopimuksen kriisi ja maan vaikea taloudellinen tilanne ovat epäsuorasti hyödyttäneet. Niiden luomissa olosuhteissa olen saanut erittäin mielenkiintoisen ja korvaamattoman kokemuksen kansainvälisen politiikan haasteista ja niihin vastaamisesta.

Mikko Kangas

EU-koordinaattori

Kommentit

Ylva Cederlöf 1 kuukausi sitten

Mahtavaa työkokemusta. Onnea jatkoon

Leave a Reply