Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän kunniaksi Suomen Tel Avivin -suurlähetystö vieraili Israelin Suomi-kirjastossa. Suomalainen kirjallisuus on myös keskeisesti esillä Suomi 100 -merkkivuoden juhlinnassa. Kirjastolla on pitkät perinteet osana suomalaista kulttuuria Israelissa, ja sen kerran kuussa oleva aukioloaika kerää yhteen aktiivisen ja keskusteluista nauttivan kävijäkunnan.

Kirjastotoimintaa vapaaehtoisvoimin

Israelin suomalaisyhteisön joukossa on paljon jo vuosikymmeniä maassa asuneita henkilöitä, jotka kokevat Suomen ja suomalaisen kulttuurin tärkeäksi osaksi elämäänsä. Vahva suomalaisuuden tunne, tietynasteinen kotimaan kaipuu ja yhteisöllisyys ovat arvoja, jotka yhdistävät kirjaston kävijäkuntaa.

Suomi-kirjaston eli tuttavallisemmin Kirjakaktuksen toiminta perustuu lähes yksinomaan vapaaehtoisuuteen ja noin viidenkymmenen sekelin (15 euroa) vuosimaksulla katetaan kirjaston muutamia pakollisia menoeriä. Suurin osa kirjaston kirjoista on saatu lahjoitusten kautta ja useat kirjaston aktiivit kartuttavat Kirjakaktuksen valikoimaa erityisesti Suomessa käydessään.

Kirjaston toiminnasta vastasi nyt jo edesmennyt suomalaistaustainen rouva Aira Salpeter (1938–2014), joka toimi uutterasti vuosikymmenten ajan kirjaston vapaaehtoisena toiminnanjohtajana. Salpeter tarjosi myös kirjaston käyttöön asuntonsa Tel Avivissa. Salpeterin toimikautena kirjaston kokoelmaan kuului lähes 5000 nidettä. Suurin osa kirjaston materiaalista on suomenkielistä.

Salpeterin kuoleman jälkeen kirjaston toiminnan jatkajaksi ryhtyi Israeliin asettunut suomalainen Anu Morchy-Levy. Anun myötä kirjasto siirtyi Ramat Ganiin, jossa se toimii modernin asuinhuoneiston 16. kerroksessa. Anun apuna kirjaston toiminnassa on hänen puolisonsa Gadi Morchy. Gadi on vastannut esimerkiksi kirjaston hyllyjen ja muiden kalusteiden rakentamisesta.

Kirjasto toimii siis edelleen kotioloissa. Kaunokirjallisuuden lisäksi kirjaston vierailijat pääsevät nauttimaan ihastuttavista näköaloista, jotka ulottuvat aina Tel Aviviin ja Ben Gurionin kansainväliselle lentokentälle asti.

Tällä hetkellä kirjaston kokoelma käsittää noin 2000 teosta. Tunnettujen kirjailijoiden Leena Lehtolaisen, Anna-Leena Härkösen tai Laila Hirvisaaren lisäksi kirjaston valikoimasta löytyy paljon Mika Waltarin ja Väinö Linnan kaltaisten klassikkokirjailijoiden teoksia. Kirjaston valikoimassa on runsaasti myös suomeksi käännettyä Israel-aiheista kirjallisuutta.

Kirjallisuus yhteisöllistävänä tekijänä

Kirjallisuus tuo suomalaiset yhteen. Kirjastossa käydään vilkasta keskustelua niin kirjallisuudesta, politiikasta kuin oman elämän henkilökohtaisista asioista. Tärkeänä teemana on myös Suomi ja kotimaan tapahtumat.

Suomi-kirjasto on paikka mihin rakkaan kotimaamme Israeliin asettunut yhteisö kerääntyy kuukausittain vaihtamaan kuulumisia ja löytämään uutta mielenkiintoista luettavaa. Ilmapiiri on kodinomainen ja vastaanottava. Kirjastokäynnit ovat monelle Israelissa asuvalle suomalaiselle ainoa linkki suomen kieleen ja vanhaan kotimaahan.

Tiistaina 10. lokakuuta juhlistamme Aleksis Kiveä, suomen kielen ja kirjallisuuden vankkaa puolestapuhujaa. On tärkeää, että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna emme unohda oman kielen ja kotimaisen kirjallisuuden merkitystä myöskään ulkomailla.

Täällä Israelissa me suomalaiset saamme nauttia Aleksis Kiven aikaansaannoksista. Voimme kerääntyä yhteen lukemaan kirjallisuutta omalla äidinkielellämme. Voimme siis suurella ylpeydellä todeta, että suomalainen kirjallisuus kukoistaa ja voi hyvin Israelissa!

Rasmus Salminen

Olen poliittisen ja yleisen historian maisterivaiheen opiskelija ja toimin korkeakouluharjoittelija Suomen Tel Avivin -suurlähetystössä marraskuuhun 2017 saakka.