Laboratoriosta lautaselle – ruokateknologiaan panostetaan sekä Israelissa että Suomessa

1

Puhtaampaa, turvallisempaa, tuoreempaa, ekologisempaa ja ravintorikkaampaa – näitä asioita vaaditaan kasvavasti nykyajan ruoalta ja sen tuotannolta. Ruoan saattamisessa kuluttajien pöytään on valtavasti muuttujia, esimerkiksi tuotannon ja kuljetuksen päästöt, eettisyys, houkuttelevuus samoin kuin lainsäädäntö tai kulttuuri ja perinteet. Miten kaikkeen tähän voidaan vastata alati muuttuvilla kansainvälisillä ruokamarkkinoilla?

Osa ratkaisua voisi olla ruokateknologia tai food tech, joka on huomattavassa kasvussa sekä Suomessa että Israelissa. Yhteistä mailla on se, että ruoka on erittäin tärkeä osa kulttuuri-identiteettiä, ja innovaatiota ja startup-henkeä pidetään suuressa arvossa. Nämä yhdessä ovat vaikuttaneet ruokateknologian ja –innovaation yleistymiseen.

Kysyntä niin kutsutuille free from -tuotteille kasvaa jatkuvasti; erityisesti vegaanisten, maidottomien, gluteenittomien ja sokerittomien tuotteiden markkinarako on leventynyt muutaman viime vuoden aikana huomattavasti. Molempien maiden uusia tuotteita on huomattu kansainvälisilläkin kentillä: esimerkiksi Fazerin sirkkaleipä, jossa on noin 70 jauhettua sirkkaa per leipä, tai Israelin maidoton ja soijaton probioottinen jogurtti Yofix, joka on tehty viljasta, siemenistä ja hedelmistä.

Tel Avivin harjoittelijat Hannele ja Meeri konferenssissa.
Tel Avivin harjoittelijat Hannele ja Meeri konferenssissa ”Harnessing Israel’s Agricultural Innovations for attaining the UN Sustainable Development Goals”. Kuva: Hannele Hupanen

Lähi-idän ruoka on monelle tuttua ympäri maailman, Suomen taas verraten tuntematonta ja monen mielestä vähintäänkin erikoista. Tilanne on kuitenkin hiljalleen muuttumassa, kun Suomi-ruokaa markkinoidaan maailmalle: Suomessa on Euroopan puhtain ruoka, maailman puhtain ilma sekä maailman suurin alue poimia luomutuotteita metsistä. Juuri siksi Business Finlandin Food From Finland -palvelu haluaa auttaa kasvattamaan suomalaisen ruoan tunnettuutta maailmalla ja tuplata suomalaisen ruoan viennin vuoteen 2020 mennessä.

Suomen Tel Avivin -suurlähetystö järjesti toukokuussa yhdessä Business Swedenin ja Business Finlandin kanssa israelilaisen elintarviketuontiyritysten delegaation käynnin Suomeen ja Ruotsiin tapaamaan kiinnostavia yrityksiä. Heitä kiinnostivat erityisesti superfoodit kuten marjatuotteet, sekä alkoholituotteet. Myös nyhtökauralle olisi kysyntää, mutta logistisesti sitä on hankalampaa tuoda maahan.

Israelilaiset elintarvikemaahantuojat Suomessa.
Israelilaiset elintarvikemaahantuojat Suomessa. Kuva: Alon Gold

Israel itsessään tuottaa verrattain vähän ruokaa vientiä varten ja tuo paljon enemmän. Israelin tuonti Suomesta vuonna 2015 oli 8,2 miljoonaa USD, kun taas vienti Suomeen oli alle miljoonan. Israelilaiskauppojen hyllyiltä löytyy muun muassa Finncrisp-näkkileipää, Finlandia-vodkaa ja lonkeroa.

Israelin vientivaltti maailmalla onkin korkean teknologian yritykset sekä innovatiivisuus. Niihin panostetaan ja niitä rahoitetaan huomattavasti. Tämän vuoksi Israelin ruokateknologia on omaa luokkaansa, ja sillä on mittava ansioluettelo yrityksiä jotka ovat mullistaneet ruoan kulutusta ja tuotantoa. Israelilaisen Start-Up Nation Central -järjestön mukaan Israelissa toimii noin 750 ruoka- ja maatalousteknologiaan keskittynyttä yritystä, joista puolet on alle kymmenen vuotta vanhoja.

Tällä saralla molemmilla mailla olisi opittavaa toisistaan ja mahdollisuuksia yhteistyöhön.

Israelin elintarvikealalla uutta teknologiaa edustavia mielenkiintoisia yrityksiä:

  • Hargol FoodTech on heinäsirkkoja ja niiden kasvatusteknologiaa myyvä yritys, joka markkinoi heinäsirkkoja ainoana hyönteisenä jonka katsotaan noudattavan kosher- ja halal-sääntöjä.
Hargol FoodTechin heinäsirkkoja.
Hargol FoodTechin heinäsirkkoja. Kuva: Hannele Hupanen
  • SuperMeat kehittää soluviljelmäteknologiaa, jonka avulla voidaan kasvattaa ”puhdasta lihaa” suoraan kotona. Yritys sai tänä vuonna 3 milj. USD siemenrahoitusta.
  • BactuSense on bakteereja ruoasta tunnistavaa laitetta kehittävä yritys. Laite tunnistaa esimerkiksi listerian ja salmonellan kahdessa tunnissa normaalin 24 tunnin laboratoriotutkimuksen sijaan.
  • The Kitchen FoodTech Hub on ruokateknologialle pyhitetty inkubaattori, jossa startupit saavat rahoitusta sekä tukea kehittää ideoitaan. Startup Keittiön perusti Strauss Group, mikä on yksi Israelin suurimmista elintarvikevalmistajista.

Israel panostaa myös suuriin ruoka- ja maatalousteknologian konferensseihin, joihin kokoontuvat nousussa olevat yritykset sekä rahoittajat. Food Tech IL on Israelin suurin vuotuinen ruokateknologiatapahtuma, AgriTech ja AgriVest keskittyvät puolestaan maatalousteknologiaan.

Myös Suomessa on alettu arvostaa out-of-the-box-ajattelua ruoan suhteen, erityisesti lihan ja maidon vaihtoehdoissa sekä free from -tuotteissa. Uutta teknologiaa ja innovaatiotukia hyödynnetään ruoka-alan innovaatioissa. Esimerkiksi ruokahävikin suhteen Israel voisi ottaa oppia vaikkapa Lunchie Market -sovelluksesta, jolla voi ostaa ylijääneitä ravintola-annoksia edullisemmin. Israelin ruokahävikki on kaksinkertainen Suomeen nähden, noin 33 % kaikesta ruoasta ja 1,6 % BKT:sta.

Suomella ja Israelilla on vahvuuksia yhteistyöhön – ehkä lähitulevaisuudessa päivällislautaseltamme löytyy samaan aikaan suomalaista nyhtökauraa ja israelilaisella teknologialla soluviljeltyä lihaa.

Kommentit

Sirkku Kivistö 5 kuukautta sitten

Kiitos kirjoituksesta, ihan toista maata kuin asekauppa. Kirjoitin omaan facebookiin pienen jutun

Ruokateknologiaa Israelissa ja Gazassa

“Puhtaampaa, turvallisempaa, tuoreempaa, ekologisempaa ja ravintorikkaampaa” – Israel on ruokateknologiassakin huippumaa. Lähetystö sieltä oli käymässä Suomessa ja Ruostissa. Suomen lähetystön Tel Avivin blogissa kerrotaan elintarviketuontiyritysten bisneskäynnistä. Vierailun jälkeen kuviteltiin ateria, jossa lautasella on suomalaista nyhtökauraa ja israelilaisella teknologialla soluviljeltyä lihaa. Nykyään Israel vielä törsää ruokaan. Ruokahävikki on kaksinkertainen Suomeen nähden, noin 33 % kaikesta ruuasta.

Heti perään luettuna YK:n humanitaarisen avun järjestön OCHA:n kuukausiraporttia lukiessa iski kuvaus palestiinalaisten ruoka-asioista kipeästi tajuntaan. Gazassa YK-järjestö UNRWAn ruoka-apu kaikkein köyhimmille sisältää jauhoja, sokeria, auringonkukkaöljyä, maitoa, kikherneitä, linssejä ja purkkisardiineja. Ruokateknologiaa sovelletaan jos on sähköä, jos on vettä, jos on tulitauko.

Lähteet:
Hannele Hupanen: Laboratoriosta lautaselle – ruokateknologiaan panostetaan sekä Israelissa että Suomessa. Suomen Tel-Avivin suurlähetystön blogi 18.6.2018
https://blogit.ulkoministerio.fi/…/laboratoriosta-lautasel…/ Posted on 5 June 2018

The Monthly Humanitarian Bulletin | May 2018
53 per cent of Palestinians in Gaza live in poverty, despite humanitarian assistance
https://www.ochaopt.org/content/monthly-humanitarian-bulletin-may-2018

Leave a Reply