Suomelle YK on koko jäsenyytemme ajan ollut mahdollisuus toimia kokoamme suuremmin. Suomi on osoittanut väkilukuunsa suhteutettuna merkittävän määrän rauhanturvaajia kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joista iso osa on nimenomaan YK-vetoisia. YK-operaatiot ympäröivät Israelia, ja niissä kaikissa on liehunut suomalaislippu.
Kriisinhallintalain mukaan Suomi voi osallistua kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ylläpitävään tai palauttavaan sekä humanitaariseen ja siviiliväestön suojaamiseen tähtäävään sotilaalliseen kriisinhallintaan. Kriisinhallintaa tehdään kansallisista lähtökohdista ja omaa osaamistamme harjoittaen. Kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen suurlähetystö Israelissa toimii myös Suomen kriisinhallintatoimintaa tukien.
Israel onkin kriisinhallinnan näkökulmasta mielenkiintoinen asemapaikka. Maata ympäröivät YK-operaatiot: pohjoisessa UNIFIL-, koillisessa UNDOF- ja kaikilla rajoilla UNTSO-operaatio. YK on ollut vahvasti läsnä Israelin valtion perustamisesta alkaen: Palestiinan kysymys tuotiin vuonna 1947 YK:n toisen yleiskokouksen ratkaistavaksi, minkä seurauksena syntyi päätöslauselman 181 ehdotus kolme vuosikymmentä hallinneen brittimandaatin alueen jakamisesta juutalaisvaltioksi ja arabivaltioksi. Israelin valtio julistautui itsenäiseksi 1948. YK:n vahva kriisinhallintanäkyvyys alueella on perintöä itsenäisyysjulistusta seuranneena päivänä alkaneesta konfliktista.
Israelia ympäröi kolme YK-operaatiota
YK:n ensimmäinen rauhanturvaoperaatio UNTSO (United Nations Truce Supervision Organization) perustettiin vuonna 1948. Sen mandaatti on valvoa Israelin ja sitä ympäröivien arabimaiden kesken solmittuja aseleposopimuksia ja estää yksittäisten tapausten eskaloituminen laajemmaksi konfliktiksi. Myöhemmin toimeksiantoa on laajennettu alueen muiden rauhanturvaoperaatioiden tukemiseksi niiden mandaattien toteuttamisessa. Mandaatti on voimassa ”kunnes Palestiinan tulevaisuuden tilanne on rauhanomaisesti soviteltu”.
Suomi on osoittanut tarkkailijoita UNTSO-operaatioon jo vuodesta 1967. Suomen osallistuminen operaatioon on erinomainen esimerkki suhteellisesta vaikuttavuudestamme: yhteensä 50 tarkkailijan operaatiossa Suomi on 18 tarkkailijalla suurin joukkoja osoittava maa. Tällä hetkellä YK-lippua baretissaan kantaa mm. operaation varakomentajana toimiva eversti Petteri Kajanmaa.
UNDOF-operaatio (United Nations Disengagement Observation Force) perustettiin Jom Kippur –sodan jälkeen vuonna 1974 mandaattinaan tarkkailla Israelin ja Syyrian välistä tulitaukoa. Suomi on osoittanut operaatioon ajan saatossa jopa 6 000 rauhanturvaajaa, vuosina 1969–1993 ja uudelleen apulaiskomentajapanoksella 2016–2018. Prikaatikenraali Mauri Koskela toimi apulaiskomentajana aikana, jolloin Syyrian sisällissodan vaikutukset näkyivät alueella. Koskela kertoi ajastaan kesällä mm. Ylelle.
Israelin ja Libanonin välistä YK:n määrittelemää sinistä linjaa tarkkailee UNIFIL-operaatio (United Nations Interim Force in Lebanon). Suomi osallistuu operaatioon 340 rauhanturvaajalla.
Lähi-itä suomalaisessa kriisinhallintahistoriassa
Lähi-idällä on erityinen merkitys suomalaisessa kriisinhallintahistoriassa. Suomi osallistui ensimmäisen kerran YK:n rauhanturvatoimintaan vuonna 1956, kun UNEF-operaatio (United Nations Emergency Force) perustettiin valvomaan Israelin, Ranskan ja Ison-Britannian joukkojen poistumista Egyptistä Suezin kriisin jälkeen. Lähi-idän operaatioissa on kaatunut useita rauhanturvaajia. YK-operaatioissa kalleimman hinnan maksaneita muistetaan joka vuosi UNTSO:n YK-päivän tilaisuudessa Jerusalemissa.
