Arabiemiirikunnat 46 vuotta – matkalla kohti tietopohjaista tulevaisuutta

Talouden saralla Arabiemiirikunnat on tehnyt 46 vuodessa jättiloikan, minkä perustana on maasta 1960-luvun lopulla tehdyt öljylöydöt ja niiden kaupallistaminen.  Helmenkalastusmaasta tuli muutamassa vuodessa yksi maailman vauraimmista talouksista. Nyt vannotaan tietopohjaisen talouden nimeen ja valmistaudutaan öljyn jälkeiseen aikaan. 

Kuva: Flickr.com, Marko Kudjerski
Kuva: Flickr.com, Marko Kudjerski

Suomen ja Arabiemiirikuntien kansallispäivät sattuvat samalle viikolle; Arabiemiirikuntien kansallispäivä on 2. joulukuuta. Viime joulukuussa maan synnystä tuli kuluneeksi 46 vuotta, melkein puolet Suomen iästä. Suomen juhlavuoden jälkimainingeissa  ei voi olla vertailematta hyvin erilaisten maidemme syntyhistoriaa ja luonnetta. Kaikissa kulttuurivertailuissahan Suomi ja Arabiemiirikunnat sijoittuvat toistensa vastapuolille.

Kun suomalainen kulttuuri on etäistä, arabikulttuuri on läheistä ja kun Suomessa ydinperhe on tärkein, arabikulttuurissa perhe on hyvin laaja joukko sukulaisia.

Tämä pätee myös valtion syntyyn. Arabiemiirikunnathan syntyi vuonna 1971 siten, että brittiläisen imperiumin alaisuudessa olleet kuusi emiirikuntaa liittyivät yhteen ja perustivat oman valtion, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien liiton.

Pohjoisin emiirikunta Ras Al Khaiman liittyi mukaan joukkoon seuraavana vuonna ja näin valtio sai nykyisen seitsemän emiirikunnan muodostaman liiton muodon. Valtion syntyä symboloi jokaisena kansallispäivänä esillä oleva logo, jossa emiirikuntien johtajat ja oman hallitsijasukunsa päämiehet marssivat rinta rinnan kohti yhteistä tulevaisuutta.

Kaupungistuminen on ollut nopeaa

Suomessa on nähty valtava kehitys sadan itsenäisyyden vuoden aikana. Samoin ja vielä nopeammin on käynyt Arabiemiirikunnissa.

Kuva: Flickr.com, Sam
Kuva: Flickr.com, Sam

1960-luvun pienistä hiekkateistä ja matalien kivitalojen kaupungeista Abu Dhabista ja Dubaista on kasvanut metropoleja, jotka ulkoisesti muistuttavat New Yorkia pilvenpiirtäjineen.

Abu Dhabin pienestä helmenkalastajien rutiköyhästä kylästä on kasvanut miljoonakaupunki. Juuri luonani vieraillut noin 70-vuotias Sheikha katseli parvekkeeltani kaupunkia ja muisteli, miten hänen perheensä toimistotalo rakennettiin ensin nelikerroksiseksi, korotettiin sitten 12-kerroksiseksi ja vielä uudelleen parikymmenkerroksiseksi. Näin kaupunki rakentui nopeassa tahdissa. Abu Dhabin kaupunkikuvassa historian kerrokset näkyvät edelleen selvästi kerrostalojen korkeuksissa.

Valtion syntymisen aikaan eli vain vajaat 50 vuotta sitten, matka Al Ainista Abu Dhabin hallitsija suvun Al Nahyanien kotiseudulta kesti kamelikaravaanissa erämaan halki kuukauden. Nyt reilun sadan kilometrin matka taittuu puolessatoista tunnissa moottoritietä pitkin.

Arabiemiirikuntien kehittyminen ja vaurastuminen perustui öljyyn ja kaasuun, jota löydettiin valtavat määrät erityisesti Abu Dhabista. Dubai keräsi oman vaurautensa kehittymällä suotuisan maantieteellisen sijaintinsa ja luonnonolosuhteidensa vuoksi vilkkaaksi kaupan solmukohdaksi. Nyttemmin Dubaista on tullut kansainvälisen kaupan ja finanssimaailman Hub sekä turistien suosima lomakohde.

Suomesta mallia tietoyhteiskunnaksi kehittymiseen

Maan tavoitteena on päästä eroon öljy- ja kaasuriippuvuudestaan ja kehittyä tietopohjaiseksi yhteiskunnaksi.  Hyvänä esimerkkinä tälle nähdään Suomi. Pitkällä tällä taipaleella jo ollaankin, olkoonkin että ilman öljyä ei vieläkään maassa tultaisi toimeen.

Suomi on syystä ylpeä tasa-arvostaan ja demokratiastaan. Tässä suhteessa maamme eroavat suuresti. Vaikka naisen asema Arabiemiirikunnissa on suhteellisen vapaa ja koulutustaso hyvä, ollaan uskontoon ja kulttuuriin sitoutuneina kuitenkin hyvin eri linjoilla, kuin Suomessa.  Naisten työssäkäynti ei ole yhtä yleistä, varsinkaan yksityisellä sektorilla toisen palveluksessa ja hoitotyössä. Hoitotyö nimittäin hoituu maassa ulkomaisen työvoiman voimin.

Demokratiaan on vielä matkaa

Vaikka maassa toimii parlamenttina Federal National Council, jonka puhemiehenä on muuten nainen, ei se ole meidän mittapuumme mukaan demokraattinen kansanedustuslaitos. Vaaleissa valitaan vain osa edustajista, kaikilla emiraattikansalaisilla ei ole äänioikeutta ja lait säätävät ministerit.

Ministerit puolestaan ovat hallitsijasukujen jäseniä ja korkein hallintoelin maassa on hallitsijasukujen vanhimpien neuvosto. Maan demokratiaa lienee kuitenkin se, että monet ministerit ja muut korkea-arvoiset henkilöt järjestävät säännöllisesti Majlisin, tilaisuuden jossa he ovat kenen tahansa tavattavissa ja jossa jokaisella kansalaisella on mahdollisuus kertoa asiansa. Tapa juurtaa juurensa heimoyhteiskunnasta, jossa jokaisella heimon jäsenellä oli pääsy heimopäällikön puheille.

Erilaisia yrittäjyysohjelmia, -palkintoja ja yrityshautomoita tuntuu maassa nyt syntyvän kuin sieniä sateella. Innovaatiot ovat melkein taikasana. Kaikessa tässä toiminnassa kaivataan ulkomaista apua.

Tällä sektorilla Suomella on paljon annettavaa Arabiemiirikunnille. Joitakin yhteistyöprojekteja on jo menossa paikallisten yliopistojen kanssa ja lisää kaivattaisiin koko ajan. Start upit ovat myös suuren mielenkiinnon kohteina ja SLUSH:ia suunnitellaan Dubaihin toivottavasti jo vuonna 2018. Se olisikin meille todellinen Win Win!