Cleantech-innovaatiot Suomen ja Israelin yhteistyön ytimessä

Israelin talous on suuntautunut vahvasti korkeaan teknologiaan.  Noin puolet sen teollisuuden kokonaisviennistä ja noin 60 % palveluviennistä on korkean teknologian tuotteita. Energisen start up -kentän lisäksi monet niistä ovat kohteita monikansallisten yhtiöiden fuusio-, tutkimus- ja kehityspyrkimyksille sekä ulkomaisille ja paikallisille pääomasijoituksille.

Israelin cleantech-teollisuus on maailman huippuja vesiteknologiassa, energiatehokkuudessa sekä uusiutuvissa ratkaisuissa. Kuva: Flickr/ Philippe-Alexandre Pierre
Israelin cleantech-teollisuus on maailman huippuja vesiteknologiassa, energiatehokkuudessa sekä uusiutuvissa ratkaisuissa. Kuva: Flickr/ Philippe-Alexandre Pierre

Israelin rikas innovaatioympäristö

Vaikka cleantech ei tule yleensä ensimmäisenä mieleen israelilaisesta korkeasta teknologiasta puhuttaessa, on se yksi Israelin innovatiivisimmista teollisuudenaloista. Israelin cleantech-teollisuus on maailman huippuja vesiteknologiassa, energiatehokkuudessa sekä uusiutuvissa ratkaisuissa.

Kiinnostavaa onkin että tämä kuvaus sopii myös Suomen kohdalle hyvin. Sekä Suomi että Israel ovat pieniä ja innovatiivisia talouksia, joissa on vahva cleantech-sektori.  The Global Cleantech Innovation Index  -lista vuonna 2014 asetti Israelin ensimmäiseksi ja Suomen toiseksi.  Maiden erilaisella maantieteellä on suuri merkitys. Tarkasteltaessa esimerkiksi uusiutuvaa energiaa huomaa että Israel on merkittävä aurinkoenergian tuottaja, kun taas Suomessa biomassa on ykkönen: noin 60 % Israelin pinta-alasta on aavikkoa, kun taas samansuuntainen määrä Suomen pinta-alasta on metsää.

Ilmastonmuutoksen torjunta sekä puhtaamman ja tehokkaamman energian tavoitteleminen ovat globaaleja haasteita, mikä tekee myös cleantechistä globaalin teollisuudenhaaran.

Paljon kurottavaa

Cleantechin poliittista puolta tarkasteltaessa yhtäläisyydet Suomen ja Israelin välillä kuitenkin vähenevät. Suomen ollessa maailman johtavia maita ”vihreän” politiikan käytännön toteuttamisessa, Israel seuraa yhä tässä asiassa perässä muita OECD-maita.

Uusiutuvan energian osuus koko Israelin energiantuotannosta on vähemmän kuin 0,5 % ja noin 1 % koko sähköntuotannosta. Tämä on merkittävästi vähemmän verrattuna muihin kehittyneisiin maihin ja vähiten OECD-maista. Vertailun vuoksi Suomen luvut tässä järjestyksessä ovat 25 % ja yli kolmanneksen, mikä asettaa sen listan vastakkaiseen päähän.

Askeleita parempaan?

Jotkin viimeaikaiset kehityssuunnat antavat kuitenkin merkkejä paremmasta. Ennen joulukuussa 2015 järjestettyä Pariisin ilmastokokousta (COP 21) Israelin hallitus sopi kansallisesta energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan keskittyvästä päästöjen vähennysohjelmasta.

Ohjelma pitää sisällään kiintiöt sähkönkulutuksen vähentämiseksi 17 prosentilla vuoteen 2030 mennessä sekä uusiutuvan energian avulla tuotetun sähkön osuuden kasvattamisen 13 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 17 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nämä lukemat ovat silti suhteellisen vaatimattomia EU-maihin verrattuna, ja vielä enemmän verrattuna Suomeen, mutta silti niitä voi pitää suurina saavutuksina Israelin ilmastonmuutoksen vastaisessa politiikassa.

Kierrätysaste korkeammaksi

Myös jätehuolto ja kierrätys kehittyvät. Israelin ympäristönsuojeluministeriö on myöntänyt epäonnistuneensa kierrätyspoliittisissa tavoitteissaan ja näin ollen uusi linjauksensa viime vuonna siirtyen paikallishallinnoille kohdistetuista tiukoista kierrätyssäännöistä yhä enemmän kannustimia suosivaan kierrätyspolitiikkaan.

Suhteellisen matalan kierrätysasteen kasvattaminen (arviolta noin 20 %) on ministeriön ykköstavoitteita. Toinen mielenkiintoinen tavoite liittyy energian tuotantoon biomassasta, missä suomalaiset ovat pitkään osoittaneet asiantuntemustaan. Valtion omistama Israelin sähköyhtiö (Israeli Electricity Company, IEC) on yhteistyössä ympäristönsuojeluministeriön kanssa työskennellyt monien projektien parissa, joiden tarkoituksena on lisätä sähköntuotantoa biomassasta. Jotkut jo onnistuneet tutkimusprojektit (esimerkiksi kunnalliseen jätehuoltoon liittyen) saavat vastaisuudessa jatkoa muusta biomassaan kohdistuvasta tutkimuksesta.

Monimuotoiset yhteistyömahdollisuudet 

Tämänkaltainen kehitys ilmentää cleantechin potentiaalia Suomen ja Israelin yhteistyössä sekä kaupallisissa mahdollisuuksissa. Kahden innovatiivisen kansantalouden tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyön tiivistymisessä cleantechillä on vahva rooli.

Perusta on jo valmis – Israel on Horisontti 2020 -ohjelman sekä Eureka- ja Circle 2 -verkostojen jäsen. Lisäksi maiden välillä on kahdenvälinen tutkimus- ja tuotekehityssopimus Tekesin ja Matimopin tukemana. Sen lisäksi että tutkimusinstituutioiden sekä yritysmarkkinoiden osalta on yhteistyötä tutkimus- ja tuotekehityksessä, tulee Israelia pitää myös kiinnostavana markkina-alueena.

Israelissa ei ole kovin isot cleantech-markkinat, mutta muuttuva politiikka luo suomalaisille yrityksille hyviä mahdollisuuksia esitellä todistettua osaamistaan. Israel on myös hyvä väylä kolmansien markkinoiden tavoittamiseksi, hieman samaan tapaan kuin Aasian maat. Israelin maantieteellinen sijainti Euroopan ja Aasian välissä (Lähi-itä on tosiaan eurosentrinen käsite) luo yhteyksiä ja se on myös arvostettu teknologinen pesäke, joka houkuttelee sijoittajia ja potentiaalisia ostajia ympäri maailmaa.

Kaikkea vesiteknologioista älyautoihin

Suomen suurlähetystö Tel Avivissa auttaa mielellään näistä mahdollisuuksista kiinnostuneita suomalaisia tahoja. Seuraavat kansainväliset tapahtumat tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia: joka toinen vuosi järjestettävää Watec-konferenssia (12.−14.9. 2017) pidetään yhtenä merkittävimmistä vesiteknologiaa käsittelevistä tapahtumista, The Fuel Choices Summit 2016 (2.−3.11.2016) pitää sisällään sivutapahtumia UAS-aluksista (drone-alukset), polttokennoista sekä älyautoista. Lisäksi marraskuussa 2016 järjestetään seitsemäs Eilat-Eliot Renewable and Clean Energy -konferenssi ja näyttely (27.−29.11.2016).