Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastopäällikkö (nykyinen alivaltiosihteeri) Markku Keinänen teki uusia yhteistyömahdollisuuksia kartoittavan vierailun Costa Ricaan ja Panamaan marraskuussa 2016. Suomalaisyrityksillä on maissa mahdollisuuksia muun muassa infrastruktuurissa, uusiutuvassa energiassa ja kaivosalalla.

Costa Rica on Suomelle samanmielinen kumppani, joka pyrkii pitämään yllä hyvää mainettaan korkean teknologian maana, joka huolehtii myös ympäristöstä, sosiaaliturvasta ja maailmanrauhasta. Yhteistyötä voidaan tiivistää YK-foorumeilla, mutta myös kaupallista potentiaalia on esimerkiksi energiasektorilla. Panama puolestaan haluaa profiloitua yhä vahvemmin alueellisena logistiikka- ja kuljetuskeskuksena, joka on hyvä paikka yritysten ja järjestöjen alueellisille päämajoille.

Costa Rica – ”A Small Country with a Huge Vision”

Costa Rican talous on kasvanut 1990-luvulta lähtien.  Vakaa poliittinen ympäristö, koulutettu työvoima ja valtion tarjoamat kannustimet vapaakauppa-alueilla ovat kasvattaneet sijoittajien kiinnostusta maahan.

Costa Rica on onnistunut maabrändäämisessä: se on ’A Small Country with a Huge Vision’, johon liittyviä avainsanoja ovat rauha, koulutus, kestävyys ja vapaakauppa. Costa Rican kauppaa ja investointeja edistävä Procomer korostaa, että maalle keskeistä on ollut erikoistuminen ja innovointi. Procomer tarjoaa yrityksille palveluja, joista se laskuttaa vain nimellisesti. Costa Rica pyrkii saamaan sijoituksia Euroopasta tarjoten ulkomaisille yrityksille monenlaisia houkuttimia, kuten nollaverotuksen ensimmäisen kahdeksan vuoden ajan.

Costa Rica toivoo loppujenkin EU-maiden ratifioivan EU-Keski-Amerikka-assosiaatiosopimuksen. Sopimuksen odotetaan lisäävän kaupallista ja muuta kanssakäymistä EU-maiden ja Keski-Amerikan maiden välillä. Suomi on jo ratifioinut sopimuksen, ja puuttuvia EU-maita luvattiin rohkaista asiassa. Costa Rica tavoittelee OECD-jäsenyyttä, ja mahdollisesti myös Tyynenmeren Allianssin jäsenyys siintää tulevaisuudessa.

Suomalaiset investoinnit olisivat tervetulleita maahan, jossa 98 prosenttia energiasta on uusiutuvaa ja tuotanto ennen muuta korkeaa teknologiaa. Costa Rican energiapaletissa kaksi kolmasosaa on vesivoimaa. Costa Rican tavoitteena on tuottaa kaikki energiansa uusiutuvilla energiamuodoilla ja olla ensimmäinen hiilineutraali maa vuoteen 2021 mennessä.  Muun muassa suomalainen aaltoenergia- ja waste-to-energy-osaaminen sekä monikäyttövoimat voisivat kiinnostaa Costa Ricaa.

Costa Rican Turrialbassa järjestettiin alueellisen Finnfor II -kehitysyhteistyöhankkeen päätöstilaisuus. Tilaisuudessa luotiin katsaus CATIEn toimeenpaneman metsäalan hankkeen tuloksiin sekä Suomen ja Keski-Amerikan suhteisiin. CATIEn pääjohtajalle esitettiin kutsu vierailla Suomessa pohtimassa yhteistyömahdollisuuksia. Eräs hyvä työkalu voisi olla EU:n Horizon 2020 -ohjelma, jonka kautta ei vielä ole rahoitettu costaricalaisten toimijoiden kanssa toteutettavia hankkeita. Costa Ricassa on laadukasta tutkimusta.

Panama – Keski-Amerikan liikenne- ja logistiikka -hub

Panaman talouskasvu on ollut viime vuosina voimakasta. Tälle vuodelle ennustetaan noin 6 prosentin kasvua. Maalla on pitkä perinne liikenne- ja kuljetuskeskuksena. Maalla on myös kattava verkosto lento- ja meriliikennereittejä ympäri maailmaa, ja se pyrkii entisestään vahvistamaan rooliaan logistiikan solmukohtana. Myös muun muassa digitalisoinnin suhteen suunnitelmat ovat kunnianhimoisia.

Tänä vuonna aukesi Panaman kanavan laajennus. Kanava tuo Panamalle noin miljardin USD voiton vuosittain, ja se vastaa noin kolmea prosenttia maan BKT:sta. Noin 14 000 alusta käyttää kanavaa vuosittain. Tärkeitä asiakkaita ovat mun muassa Yhdysvallat, Kiina, Chile, Peru ja Etelä-Korea. Kanava on oleellinen myös Yhdysvaltain LNG-viennin kannalta.

Kanavan yhteyteen harkitaan uusia, suuria rakennushankkeita. Uudelle konttiterminaalille olisi tarvetta, sillä moni Aasiasta saapuva laiva jatkaa Yhdysvaltoihin, mutta jättää lastia muualle Latinalaiseen Amerikkaan kuljetettavaksi. Sataman rakentamisen kilpailutus on parhaillaan käynnissä. Suunnitelmissa ovat kanavan yhteyteen uusi erityistalousalue, jolle tulisi muun muassa teollisuuspuisto, sekä uusi LNG-terminaali. Suomalaisyritysten kannattaa seurata tarkasti Panaman kanavan lisärakennustöihin liittyviä kilpailutuksia. Tietoja päivitetään kanavan kotisivuille.

Panama Cityn pormestari José Isabel Blandon totesi, että kaupunkilaiset pitävät jäteongelmaa kaupungin suurimpana ongelmana.  Ympäristöministeriön mukaan uusi jätelaki on valmistelussa. Suomalainen waste-to-energy-osaaminen herätti mielenkiintoa. Myös aaltoenergia- ja muu uusiutuvan energian osaaminen kiinnostaa Panamassa.

Panaman kauppaa ja investointeja edistävän järjestön Proinvexin kanssa järjestettiin Doing Business with Finland -tapahtuma Panaman kauppa- ja teollisuusministeriössä. Tilaisuuteen osallistui noin 15 panamalaisyritystä, joille esiteltiin suomalaisosaamista sekä Finnpartnershipin tarjoamia mahdollisuuksia matchmakingiin suomalaisyritysten kanssa.

Yhdysvallat luovutti vuonna 1999 kanavasta luopuessaan Panamalle myös sotilastukikohtia Panama Cityssä. Alueita on hyödynnetty hedelmällisellä tavalla. Ciudad del Saber (CDS) eli tiedon/osaamisen kaupunki pyrkii edistämään innovaatioita. Alueella on sekä julkista että yksityistä koulutusta niin ammatti- kuin korkeakoulutusta. Tällä hetkellä suurin osa korkeimmin koulutetuista panamalaisista hankkii koulutuksensa ulkomailta. Ammattikorkeakoulutukseen ollaan Panamassa tekemässä miljoonapanostuksia, mikä voisi olla tarkastelemisen arvoista suomalaisille koulutusvientitoimijoille.

CDS:ssä toimii myös lukuisia YK-järjestöjä. Yksi näistä on  UNOPS (The United Nations Office for Project Services). Koko Latinalaisessa Amerikassa on käynnissä UNOPSin hankkeita yhteensä 1,5mrd USD arvosta hallitusten omalla rahoituksella. UNOPS toimii projektijohtajana ja auttaa rahojen parhaassa käytössä. UNOPS järjesti viime vuonna Latinalaisessa Amerikassa 20 suurta kilpailutusta. UNOPS-hankkeista kiinnostuneiden suomalaisyritysten kannattaa seurata projekteja jo niiden valmisteluvaiheessa päämajassa Kööpenhaminassa.

Niin ikään entinen sotilastukikohta Panama Pacífico -erityistalousalue markkinoi itseään ulkomaisille yrityksille yhden pysähdyksen kauppana (one stop shop) muun muassa rekisteröinnin suhteen. Panaman ulkopuolelle vietävistä tuotteista ei tarvitse maksaa veroa. Työaikalainsäädäntö joustaa: työntekijöiden ylityölisät ovat alueella muuta maata pienemmät. Toisaalta palkat ovat paremmat kuin muualla maassa. Alueella toimii tällä hetkellä 252 yritystä kaikkialta maailmasta.

Suomalaisten green mining -toimijoiden kannattaa huomioida Panama uutena kaivosmaana. Kaivosyhtiö First Quantumin Cobre Panama -kaivoksen rakentaminen on puolivälissä ja siitä on tulossa Panaman suurin, päätuotteina kupari ja kulta. Kaivoksen tuotanto käynnistyy tämän vuoden lopulla. Kaivoksen alue on ympäristöllisesti herkkä, mutta yhtiön mukaan tiukka ympäristösäännöstö on käytössä. Kaivos tullee vastamaan 4 prosenttia Panaman BKT:sta. Koulutetun työvoiman puute on tuonut hankkeeseen omat haasteensa. Yhtiö on tuomassa Australiasta train-the-trainers -kouluttajia kaivoksen operointia silmällä pitäen.

Vierailulla puntaroitiin Panaman hyviä ja huonoja puolia liiketoimintaympäristönä. Panama on hyvä sillanpääasema Latinalaiseen Amerikkaan muun muassa käytännöllisen sijaintinsa ja liikenneyhteyksiensä ansiosta. Panama tarjoaa maahan asettuville ulkomaisille yrityksille monenlaisia etuja, käytössä oleva Yhdysvaltain dollari helpottaa kaupankäyntiä, talouskasvu on edelleen merkittävää, ja elämänlaatu maassa on miellyttävää ja infrastruktuuri kehittynyttä. Haasteiksi listattiin, että Panamassa voi olla vaikeaa löytää koulutettua työvoimaa, elinkustannukset ovat suhteellisen korkeat, korruptiota ilmenee jonkin verran, infrastruktuurissa on vielä kehitettävää, ja Panama papers -tapaus osoittaa, että kaiken suhteen on oltava erityisen varovainen.