Kesä 2018 ja Kroatia on juuri pelannut itsensä maailmankartalle. Miesten maajoukkue (Vatreni, suomeksi Tulisielut), on ensimmäistä kertaa historiassa päässyt finaaliin jalkapallon MM-kisoissa Venäjällä – maassa, jonka energiasta Kroatiakin on kovin riippuvainen. Lisäksi venäläispankit ovat luotottaneet anteliaasti Kroatian suurimman työllistäjän Agrokorin liiketoimintaa. Elintarvike- vähittäiskauppakonsernin ajauduttua ongelmiin on venäläisiä jopa joidenkin mukaan kiittäminen siitä, ettei Agrokor ole ajautunut konkurssiin.
Johtajuuden eri sävyjä
Moskovan jalkapallostadionilla juhlitaan. Kroatian presidentti Kolinda Grabar Kitarović halailee kaatosateesta läpimärkänä Emmanuel Macronia. Vladimir Putin seuraa sateenvarjon alla vakavana vierestä. Seuraavana päivänä käsintehtyjä sateenvarjoja vuodesta 1912 alkaen valmistanut zagrebilainen perheyritys Kišobrani Cerovečki lähettää Putinille kaksi sateenvarjoa lisää. Yritykselle alkaa sadella tilauksia maailmalta. Tulisielujen valmentajasta Zlatko Dalićista leivotaan tiedotusvälineissä johtajan esikuva: rehellinen ja ahkera tiimityöskentelijä. Samaan aikaan liikemaailman kansallissankarin maineesta vielä reilu vuosi sitten nauttinut Agrokorin omistaja, nyt talousrikoksista syytetty Ivica Todorić, pakoilee Kroatian oikeuslaitoksen eteen joutumista Lontoossa.
Hyviä tuloksia monella rintamalla
Kroatia käärii lisää mitaleja muissakin kesälajeissa: soutu, purjehdus, yleisurheilu. Satunnainen matkailijakin pääsee kokemaan Kroatiassa voimakkaan joukkoon kuulumisen tunteen. Vastoin kaikkia kapitalismin periaatteita, tänä vuonna voitto kuuluu kaikille ilman epätasaista jakautumista. Tilastotkin tukevat hyvänolon tunnetta: Kroatiassa kirjataan historiallinen julkistalouden ylijäämä, ennätysalhainen työttömyys ja palkkojen kasvu. Kansainväliset luottolaitokset korjaavat Kroatian luottoluokituksia ylöspäin.
Matkailu on aina ollut Kroatialle merkittävä tulonlähde. Nykyään se muodostaa miltei 19 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2017 kansainvälisten saapumisten määrä Kroatiaan oli 18,5 miljoonaa (vrt. Suomi noin 8 miljoonaa). Uusien turistien odotetaan ryntäävään rannikolle kuin Mario Mandžukićin meksikolaisvalokuvaajan syliin Englanti-ottelussa. Suotuisa ilmasto, meren ja vuoriston läheisyys – kenties jopa ruuanvalmistuksessa käytettävien terveellisten raaka-aineiden saatavuus johtivat terveysturismi-investointeihin jo Kroatian ollessa osa Itävalta-Unkarin keisarikuntaa.
Saapuvat ja lähtevät lennot
Maajoukkuetta on poliisin arvioiden mukaan vastassa 550 000 kannattajaa. Viimeisten seitsemän vuoden aikana 4,3 miljoonan asukkaan Kroatiasta on tilastojen mukaan muuttanut pois 300 000 asukasta. Suurin syy maastamuuttoon ei ole työn vaan tulevaisuusperspektiivin puute. Usko valtioon ja sen instituutioihin, poliitikkoihin ja päättäjiin on syvässä kriisissä. Kroatian työantajajärjestö HUP on jo muutaman vuoden ajan varoittanut hallitusta työvoimapulasta ja vielä kauemmin valtion heikosta kilpailukyvystä. Kilpailukyvyn parantumista jarruttaa reformien hitaus – talouskasvua taas työvoimapula. Vastalääkkeiksi tarjoillaan eläkeiän nostamista, vierastyövoimaa ja automaation lisäystä työpaikoilla.
Pulassa 25. lokakuuta
Syksy saapuu eteläänkin ja jalkapallosta ei enää puhuta. Kesän aikana Uljanikin telakka Pulassa on ajautunut likviditeettivaikeuksiin. Vaikka kaikki telakat yksityistettiin ennen Kroatian liittymistä EU:hun kesällä 2013, kääntyvät katseet hallitukseen. Politiikan kentällä Kroatia hautoo, aikailee ja siirtää vastuuta pelaajalta toiselle. Edes Euroopan komission antama keltainen kortti ei korjaa tilannetta. Valtion rooli on liian suuri telakan uudelleenjärjestelysuunnitelmassa. Mistä saada lisärahoitusta? Millainen on uskottava pitkän tähtäimen strategia? Liike-elämässä on urheilun tapaan tavoitteena hyvät tulokset. Tappion hetkellä on olennaista se, miksi on hävitty, millä kokoonpanolla ja mitä tapahtuu tappion jälkeen.