Israelin ympärillä tapahtuvasta kuohunnasta huolimatta maan talous porskuttaa eteenpäin suhteellisen hyvin. Talous jatkaa edelleen kasvuaan, tosin hieman hidastuen. Viimeisten parin kolmen vuoden aikana BKT:n kasvu on vaihdellut kolmen ja noin viiden prosentin välillä.
Työttömyys on myös pysynyt suhteellisen hyvin hallinnassa, ainakin eurooppalaisen mittakaavan mukaan katsottuna, ja vaihdellut noin seitsemän prosentin tienoilla. Luku on alhaisimmillaan lähes 20 vuoteen. Israelin viennistä suurin osa menee edelleen USA:n (27,5 prosenttia), mutta kokonaiskaupassa EU on viime vuosina noussut USA:n ohi tärkeimpänä kauppakumppanina.
Suomella ja suomalaisilla on Israelissa edelleen erinomainen maine ja maiden välillä nähdään paljon yhtäläisyyksiä. Erityisesti pari vuotta sitten tapahtuneiden niin sanottujen sosiaalisten mielenosoitusten myötä Suomen ja pohjoismaiden hyvinvointimallit nousivat paljon julkisuuteen.
Raejuuston hinnankorotuksista alkaneet mielenosoitukset keräsivät parhaimmillaan noin puoli miljoonaa ihmistä kaduille. Protestien kohteena oli yleisesti katsoen elinkustannusten nousu ja ne laajenivat myös lastenhoitoa sekä koulutusta koskeviin järjestelyihin.
Mielenosoitusten jälkeen paikallisessa mediassa on ollut lähes viikoittain positiivisia artikkeleita Suomen tai muiden pohjoismaiden koulutus- tai sosiaalijärjestelmästä. Erilaisia opetus- ja koulutussektoria koskevia yhteydenottoja viranomaisten, yliopistojen ja koulujen välillä on niitäkin ollut useita. Israelin yliopistot ovat maailman huippua, josta on osoituksena useat israelilaisille myönnetyt Nobel-palkinnot.
The World University ranking-listalla 200 parhaimman yliopiston joukossa on viime vuosina ollut kolme israelilaista yliopistoa siinä missä suomalaisia vain yksi. Israelilaiset yliopistot ovat laajentaneet viime vuosina voimakkaasti yhteistyöverkostojaan paitsi Yhdysvaltojen suuntaan, niin myös Aasiaan ja erityisesti Kiinaan sekä Intiaan. Viimeksi viime viikolla haifalainen Technion – yliopisto allekirjoitti yhteistyösopimuksen Shantoun yliopiston kanssa. Sopimuksen myötä yliopistot perustavat yhteiskampuksen Guandongin provinssiin.
Israelilaiset yliopistot ovat toimineet moottorina paitsi tutkimus- ja kehityssektorille myös start up – kansan maineen muodostumiselle. Start up- sektori on myös yksi Suomea ja Israelia yhdistävä tekijä ja start up – yrityksiä Israelissa onkin vaikka muille jakaa. Israel on perustettujen start up – yritysten määrässä sijalla kaksi heti Piilaakson jälkeen. Vuositasolla Israelissa perustetaan noin 600 start – up yritystä (minimi ulkopuolinen rahoitus 50 000 euroa) ja Euroopan huippua edustavassa Suomessa noin 150 yritystä.
Vuonna 2011 israelilaiset start upit houkuttelivat 2,4 miljardin dollarin edestä investointeja, joista jopa 95 prosenttia tuli ulkomailta. Start up – yritysten myynti on muodostunut erittäin merkittäväksi tulonlähteeksi Israelille. Tämän vuoden osalta pelkästään start up – yritysten ulosmyynnistä arvioidaan saatavan yli 10 miljardia dollaria.
Viimeisimpänä isona esimerkkinä israelilaisen mobiilinavigaatioyrityksen Wazen myyminen Googlelle noin miljardilla dollarilla. Lisäksi useat suuret yritykset, kuten mm. Google, Microsoft, HP, IBM ja Yahoo, ovat perustaneet omia tutkimus- ja kehityskeskuksiaan Israeliin.
Siinä missä suomalaiset ja eurooppalaiset voisivat ottaa mallia israelilaisilta innovaatiojärjestelmässä sekä riskirahoitussektorilla, israelilaiset voisivat puolestaan ottaa mallia eurooppalaisilta siitä, kuinka luodaan erilaisia teollisuussektoreita sekä pitkäjänteistä tuotantoa.
Joidenkin analyytikkojen mukaan start up – yritysten nopea myyminen ei ole kansantaloudellisesti pitkäjänteistä toimintaa ja Israelin tulisikin pyrkiä luomaan uusia ”pysyviä” tuotantosektoreita, kuten Suomessa on pyritty tekemään muun muassa peliteollisuudessa.
Israelin talouden kehitystä tukevat myös viimevuosina löydetyt suuret kaasuesiintymät, jotka tulevat tekemään Israelista energianviejän. Tänä vuonna toimintantansa aloitti Tamarin kaasukenttä. Noin kaksi kertaa suuremman, Leviathanin kentän, arvellaan aloittavan toimintansa 2016. Tämä muuttanee koko itäisen Välimeren geopolitiikkaa.
Kaasulöydösten lisäksi Israelissa arvellaan olevan myös suuret liuskeöljyvarannot, eräiden arvioiden mukaan jopa 250 miljardin barrelin verran. Pelkästään Tamarin kentän arvioidaan vaikuttavan kansantalouden kasvuun noin yhden prosentin verran vuoden 2013 aikana.
Yrittämisen kulttuuri on yksi niistä asioista, jotka yhdistävät Suomea ja Israelia. Suomalaisilla on sisu ja israelilaisilla chutzpah, jota on vaikea kääntää suoraan suomeksi. Lähinnä tämä tarkoittaa bisnes-sektorilla suomalaisittain ymmärrettynä sisua täydennettynä uskaliaisuudella, keksiliäisyydellä sekä periksi antamattomuudella sekä ”täysillä menemistä”.
Käytännössä ”chutzpah” on johtanut paitsi menestyviin start upeihin, myös muuten vilkkaaseen pk-sektoriin. Israelilaiset eivät arastele yrityksen perustamista vaikka taloudellista varmuutta huomisesta ei olisikaan. Negatiivisena puolena saattaa olla ajoittainen pitkäaikaisen suunnittelun puute, jota vastaavasti kompensoi sen mahdollistama pitkälle menevä joustavuus.