Bilateraaliset ja alueelliset kauppajärjestelyt sekä tulliliitot näyttäisivät yhä vahvemmin korvaavan globaalin kaupan hallinnan tavoittelun. Japani ei ole tässä kehityksessä poikkeus, vaan hyvin vahva ja määrätietoinen toimija, joskaan se ei ole hylännyt Maailman kauppajärjestön (WTO) uudistususkoakaan.
Pääministeri Shinzo Aben aloitettua toisen jaksonsa maan johdossa vuonna 2012, Japani on monikertaistanut vapaakauppakumppanuuksien merkityksen ulkomaankaupassaan. Tällöin kaupasta vain noin 20% tehtiin vapaakauppasopimusten piirissä, mutta keväällä 2019 päästiin jo 54 prosenttiin.
Japanin ja Yhdysvaltojen kauppasopimuksen astuessa voimaan arviolta vuoden 2020 alussa, osuus nousee entisestään. Pääministeri Aben kunnianhimoisena tavoitteena oli alun perin 70 prosenttia. Japani onkin Suomelle ja EU:lle hyvin merkittävä ja saman mielinen kumppani vapaan kaupan puolustamisessa.
Kauppasopimusjärjestelyt auttavat vakauttamaan suoran kaupankäynnin lisäksi yhä tärkeämmiksi muodostuvia maailmankaupan arvoketjuja. Esimerkiksi Japanin Kiinan-vienti perustuu merkittävin osin Kiinan oman tuotannon ruokkimiseen, sillä japanilaisyritykset tuottavat osia laitteisiin ja koneisiin, jotka kootaan Kiinassa.
Jättiläiset CPTPP ja EPA
Japanilla on tällä hetkellä voimassa tai allekirjoitettuna 18 vapaakauppasopimusta (FTA) tai kauppakumppanuutta (EPA).
Vuoden 2018 lopussa astui voimaan Japanin ja 10 muun Tyynenmeren maan muodostama Comprehensive and Progressive Trans-Pacific Partnership (tunnetaan myös TPP11-nimellä). Se nousi Yhdysvaltojen romuttaman TPP:n tuhkista hyvinkin nopeasti – ja nimenomaan Japanin johdolla.
Helmikuussa 2019 voimaan tullut Japanin ja EU:n välinen kauppakumppanuus EPA muodostaa maailman suurimman vapaakauppa-alueen: 635 miljoonaa kuluttajaa ja liki kolmannes maailman yhteenlasketusta BKT:sta. Titteli saattaa kuitenkin saada hyvinkin pian uuden kantajan, mikäli alueellinen vapaakauppajärjestely RCEP valmistuu.
Japanin virallisissa arvioissa EPA:n uskotaan kasvattavan maan taloutta prosentin verran, ja CPTPP:n 1,5 prosenttia.
Maailman suurin kauppasopimus RCEP vielä telakalla
Kiinnostavin ja merkittävin käynnissä olevista kauppasopimusneuvotteluista on alueellinen RCEP (Regional Comprehensive Economic Partnership), josta toteutuessaan tulisi maailman suurin kauppasopimus 3,5 miljardilla kuluttajallaan. Sen 16 jäsenmaata muodostavat noin kolmanneksen maailman BKT:sta. Tämä sopimus siirtäisi maailmankaupan keskipistettä entistä vahvemmin Aasiaan, samalla kun alueen jättiläiset Kiina, Japani, Intia ja Etelä-Korea osoittaisivat tukensa sääntöpohjaiselle kauppajärjestelmälle. Poliittista tahtoa läpiviemiselle vielä tämän vuoden puolella on, vaikka tie on kaukana tasaisesta.
Sisällöltään RCEP näyttäisi asiantuntija-arvioiden mukaan jäävän jälkeen mm. CPTPP:stä ja EPA:sta, joissa tulli poistuvat lopulta miltei 100-prosenttisesti. Se kuitenkin selkeyttäisi osin jo olemassa olevia bilateraalisia kauppasuhteita sopimusosapuolten välillä ja kiihdyttäisi kauppaa. RCEP:n keskeisiä haasteita ovat mm. maiden väliset hurjat tuloerot ja lukuisat kansalliset intressit.
Neuvottelut kolmikantaisesta vapaakauppasopimuksesta Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kanssa ovat sen sijaan Japanin ja Korean tulehtuneiden välien vuoksi jäissä – tämä saattaa aiheuttaa ongelmia myös RCEP:lle.