Liman harvinaisuudet ja Perun rikkaudet

2

Ulkomaalaisina törmäämme helposti maan paikallisiin markkinarakoihin. Täällä Perussa asuessamme olemme yrittäneet hakea esimerkiksi sählytarvikkeita ja löytäneet Limasta ainoastaan yhden urheilukaupan. Sekin pinta-alaltaan 50m2 vastaavin valikoimin.

Kuva: Shawn Harquail, Flickr.com, ccby 2.0
Kuva: Shawn Harquail, Flickr.com, ccby 2.0

Sen sijaan merkkiurheiluvaatteita myyviä putiikkeja ja surffilautojen erikoisliikkeitä olisi yllin kyllin. Tavaratalojen hyllyiltä löytyy muutama pakollinen jalkapallo, lentopallo ja tennismaila. Jos alan ketjuilla olisi kiinnostusta, voisi yhden pilotin perustaa Limaan. Vai pitäisikö vain tyytyä kansainvälisiin nettikauppoihin?

Myös astianpesukoneita saa Limasta hakemalla hakea. Ainoatakaan en ole nähnyt kaupoissa ja vain yhden täkäläisen suomalaisperheen keittiössä. Syynä tähän harvinaisuuteen on kuulemma siinä, että tiskaavaa kotiapua on saatavilla erittäin edullisesti.

Näin varmaankin on, mutta tietääkseni astianpesukone käyttää vettä vain 10 prosenttia käsintiskaamiseen verrattuna. Vesihuollon kanssa kamppaileva Liman vesilaitos ja voimakkaasti kasvava keskiluokka voisivat auttaa toinen toisiaan tässä asiassa. Harmi vain, ettei Suomesta tule enää vientiin Rosenlewejä eikä Upoja. 

Kaikki Perua tuntevat tietävät, että maa jakautuu pohjois-eteläsuunnassa kolmeen selvään vyöhykkeeseen: kuivaan ja kapeaan rannikkokaistaan (costa), Andien vuoristoon (sierra) ja Amazonian sademetsään (selva). Tässä piilee myös maan rikkaus. Luonnon monimuotoisuus on ainutlaatuista. Perusta löytyykin 27 planeettamme 32 ilmastolajista ja 84 maapallon 104 ekosysteemistä.

Luonnonvaroista saadaan myös pääasiallinen elanto ja vientituloja. Valtamerestä pyydetään kalaa ja äyriäisiä. Rannikolta Andeille kasvatetaan puuvillaa, maissia, hedelmiä, juureksia ja kaivetaan mineraaleja. 

Eri perunalajeja on tuhansia. Andien rinteiltä sademetsiin saadaan puuta, kastanjoita, kahvia, alpakkaa, lääkekasveja ja hyödynnetään öljy- sekä kaasukenttiä.  Siellä täällä näkee riisi-, kvinoa- ja kiwichapeltoja sekä kokapensaita. 

Ilmastonmuutos tuo uhkakuvia

Arvioiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset Perun kansantaloudelle voivat olla katastrofaaliset. Maan hyvinvointi perustuu luonnonrikkauksille, joita on suojeltava.

Maan jäätiköistä on sulanut 40 prosenttia viimeisen 40 vuoden aikana. Metsäkato etenee 150 000 hehtaarin vuosivauhtia. El Niño -ilmiö pienentää kalansaaliita ja tuo rankkasateita tai kuivuutta vääriin paikkoihin.  Maan vesihuoltoon kohdistuu uhkakuvia, vaikka juomavesi puuttuu vielä 15 prosentilta talouksista ja viemäröinti kolmasosalta väestöstä.

Tässä valossa on positiivista, että joulukuun alun ilmastonmuutoskonferenssi COP20 järjestetään nimenomaan Limassa. Sen myötä tietoisuus ilmastonmuutoksen tuomista haasteista ja tarvittavista toimenpiteistä on kasvanut maassa.

Suomalaisten mahdollisuudet Perussa

Suomalaisina voimme olla ylpeitä siitä, että olemme jo 50 vuoden ajan tukeneet Perun kehitystä erityisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja viime vuosina uusiutuvan energian, kestävän metsätalouden ja meteorologisen tietotaidon edistämisessä.    

Kaupallisella sektorilla suomalaiset ovat erikoistuneet etenkin kaivosteknologian toimittamiseen. Näyttää siltä, että Peru olisi nyt myös biotalouden luvattu maa.  Yhä vihreämpi kasvu on jo käynnissä. Vai mitä sanotte siitä, että 60 prosenttia maan sähköstä tuotetaan vesivoimalla, jonka potentiaalista on hyödynnetty vasta yksi prosentti? 

Liman 10-miljoonainen väestö kasvaa ja vaurastuu.  Samalla liikenne ruuhkautuu ja saastuttaa entistä enemmän. Vahinko vain, että metrolinjoja on 10 miljoonan asukkaan Limassa yhtä paljon kuin vajaan miljoonan asukkaan Helsingissä, tasan yksi. Tasatahtia toki myös edetään ja molempiin maihin onkin uutta linjaa rakenteilla. Kilpailua käydään nyt siitä, kumpi ensin ehtii ulottaa raiteensa lentokentälle.     

Perun topografia ei ole otollinen itä-länsisuuntaiselle raideverkostolle, mutta rannikkoa pitkin voitaisiin rakentaa etelästä pohjoiseen yli 2000 kilometrin pituinen junarata. Hanke maksaisi kahdeksan miljardia dollaria. Se on vähemmän kuin suorat ulkomaiset investoinnit Peruun vuosittain.

Perun väestö, josta runsaat puolet asuu tällä suikaleella, olisi hankkeesta mielissään. Samoin kaivosyhtiöt. Rahtareita asia ei kuitenkaan tunnu kiinnostavan eikä myöskään Liman päättäjiä.

Kommentit

Mattus Kostamo 4 vuotta sitten

Poikkesin itse Perussa marraskuun alkupuolella ja itseäni ilahdutti tapaamieni perulaisten eteenpäin menemisen ja kehittymisen tarve – varsinkin nuorison keskuudessa. Koulutuksen tärkeyttä korostettiin ja halu tehdä Perusta parempi paikka elää tuntui olevan varsin yleinen tavoite.

Rami Nikula 4 vuotta sitten

Perulainen ystäväni tiesi kertoa, että tiskikoneita löytyy Mirafloresin Hiraoka Storesta! En tosin osaa sanoa löytyykö sieltä Rosenlewejä tai Upoja. Heidän perheensä (Perulainen) olivat hankkineet Boschin. Tiskikoneaineita on Perusta hankala löytää ja ne ovat kalliimpia kuin Suomessa.

Leave a Reply