Monen eri toimijan ideoita, osaamista ja teknologiaa tarvitaan, kun pyritään kriisien ennaltaehkäisyyn ja jälkihoitoon. YK:n humanitaarisen kumppanuusviikon (HNPW) aikana pohdittiin ratkaisuja näihin kysymyksiin.
BusinessFinland:n, Pelastusopiston, Kriisinhallintakeskuksen, Hanken HUMLOG Instituutin ja Savonian Human Security Finland:n edustajat pakkautuivat yhdessä ulkoministeriön, sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten sekä teknologia-, innovaatio- ja turvayritysten edustajien kanssa Geneven koneeseen kohteena HNPW-viikon tapahtumat 5.-8. helmikuuta.
Sekalainen seurakunta, voisi joku äkkiseltään arvioida, mutta yhteinen innoittaja kaikille löytyy. Maailman humanitaariset kriisit pakottavat miljoonat ihmiset vuosittain pois kodeistaan turvattomiin oloihin. Heidän suojelunsa ja perustarpeidensa tyydyttäminen vaikeissa olosuhteissa vaatii ratkaisuja, jotka löytyvät toimimalla ennakkoluulottomasti yhteistyössä: YK, humanitaariset järjestöt ja hallitukset tarvitsevat yksityisen sektorin, järjestöjen ja koulutuslaitosten ideoita, osaamista ja teknologiaa kriisien ennaltaehkäisyyn ja jälkihoitoon.
Suomi on edelläkävijöitä tämänlaisessa yhdessä toimimisessa: Pienen maan raja-aidat ovat matalia ja viralliset delegaatiot kootaan yleensä monipuolisesti eri toimijoista. HNPW:n Suomi ständin tunnus ”Civilian Protection Together” sopi erinomaisesti Suomen profiiliin. Aseellisista konflikteista johtuvien kriisien hoito vaatii paitsi luotiliivejä, myös osaavaa, koulutuksen läpikäynyttä suojeluhenkilökuntaa. Kriisien jalkoihin jääneiden siviilien perustarpeisiin vastaaminen vaatii vesi-, energia- ja ruokahuoltoa, sairaaloita, kouluja ja nopeasti koottavia ja muunneltavia asumuksia.
Innovaatiot ja teknologia tehostavat kriisien ennakointia ja jälkihoitoa
Innovaatioita ja teknologiaa tuottavat yritykset, joiden voi olla vaikeaa päästä YK:n ja humanitaaristen järjestöjen puheille. Yhteiset keskustelut tarpeista ovat kuitenkin kaiken a ja o onnistuneiden ratkaisujen löytämiseksi. Tällaisiin tapaamisiin pyrittiin ja onneksi myös päästiin Geneven HNPW-viikolla.
YK ja humanitaariset järjestöt ovat heränneet tarpeeseen vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. PPP (Public Private Partnership) on vahvasti paitsi kestävän kehityksen, myös humanitaarisen toiminnan agendalla.
Genevessä kuitenkin näkyi, miten uutta YK:lle yritysten kanssa toimiminen vielä on. Tämä siitä huolimatta, että vuoden 2016 Istanbulin humanitaarinen huippukokous näytti hienoa esimerkkiä kutsuessaan ensimmäistä kertaa yritykset hallitusten ja järjestöjen kanssa tasaveroisiksi osanottajiksi konferenssiin.
Geneven Suomi-ständin valmistelijoita YK varoitteli ennalta liiallisesta maabrändin tai myyntiaikeiden esiintuomisesta. Loppujen lopuksi kriisinhallintaa, suojelukoulutusta, logistiikkaa, legotaloja ja muuta suojelua esitelleet toimijamme muodostivat Genevessä hyvän ja kokonaisvaltaisen paketin.
Humanitaariset innovaatiot esillä
Ennakointitiedon keruussa käytettävät AI ja big data -mahdollisuudet, satelliittikuvantamiseen yhdistetty virtuaalitodellisuus, humanitaaristen toimijoiden suojeluun tähtäävät sovellukset ja alustat olivat tapahtuman tärkeää antia.
Suomi on innovaatioiden maa, kuten sen pohjoismaiset naapuritkin. Suomen ja Norjan edustajat olivat edustettuina UNDP:n Connecting Business -ohjelman innovaatiopaneelissa ja molempien ständilla esiteltiin myös innovaatioratkaisuja.
Innovaatioita tuottavat erityisesti startup-yritykset, joiden on usein erityisen vaikea päästä näyttämään ratkaisujaan YK:lle.
Tämän vuoksi tarvitaan julkisten toimijoiden, kuten Team Finland:n tukea. Ulkoministeriö edistää yritysten pääsyä YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen hankintoihin. Tätä työtä tehdään kiinteässä yhteistyössä BusinessFinland:n kanssa.
Humanitaaristen ratkaisujen osalta on tärkeä toimia yhteistyössä myös suojelutoiminnan ja kriisinhallinnan toimijoiden kanssa. Humanitaarisissa kriiseissä toimivilla kansalaisjärjestöillä on ainutlaatuista osaamista paikallisista tarpeista ja olosuhteista.
Genevessä puhuttiin paljon myös tarpeesta testata innovaatioita turvallisissa olosuhteissa, vaarantamatta hädänalaisten ihmisten turvallisuutta.
Tällaiseen testaukseen ja pilotointiin haettiin suomalaisyrityksillekin kumppaneita Genevessä. Humanitaaristen innovaatioiden pilotointiin tai demonstraatioprojekteihin on mahdollista hakea tukea esimerkiksi Finnpartnership tai BEAM yritystuki-instrumenteista.
Suomen Geneven pysyvän edustuston päällikön järjestämällä vastaanotolla HNPW-viikon suomalaisdelegaatio sai lisää verkostoitumismahdollisuuksia.
Pysyvällä edustustolla on kontaktit Genevessä toimiviin YK ja kansainvälisiin humanitaarisiin järjestöihin, myös niihin, joihin Suomen humanitaarinen tuki kanavoidaan.
Ulkoministeriö antaa järjestöistä tietoa ja kontakteja niitä tarvitseville yrityksille. Lue lisää aiheesta myös Geneven edustuston aiemmasta blogipostauksesta.
Myös BusinessFinland:n Kehittyvät markkinat -ohjelma etsii humanitaarisiin markkinamahdollisuuksiin vastaamaan pystyviä yrityksiä ja auttaa niitä monin tavoin .
Lisäksi ulkoministeriön hankintaopas ja instrumenttiesite tarjoavat ”kättä pidempää” ohjeistusta kiinnostuneille yrityksille.
Geneve on kahden ja puolen tunnin lentomatkan päässä sijaitseva ystävällinen ja hyvin toimiva humanitaarisen toiminnan pääkaupunki. Sinne kannattaa lähteä solmimaan kontakteja ja kumppanuuksia! Toivon mukaan HNPW-viikolla YK:lle tehty ehdotus vuosittaisen ”Innovation Market Place” tilaisuuden järjestämisestäkin lähtee lentoon!