Abujan Asokoro on ollut aavemaisen hiljainen jo viikon verran. Alueella majaansa pitävät osavaltioiden kuvernöörit ovat palanneet valtioihinsa johtamaan koronan vastaista kamppailua. Paikalle on jäänyt pelkästään vartijat ja jokunen työntekijä. Suomen suurlähetystökin on ollut aika lailla tyhjillään jo pari viikkoa henkilöstön ollessa etätöissä.

Vielä eiliseen saakka kaduilla on kuitenkin ollut saatavilla tavanomaiset palvelut: parturi, suutari, räätäli, pedikyyri, manikyyri, hedelmiä, sokeriruokoa, muovin kierrätystä ja muutakin. Kauppa on käynyt, sillä asiakaskunta on paikalla, vaikka raharikkaat ovatkin poissa. Vartijat ja lukuisat muut avustavat työntekijät kurkkivat porttien rakosista odotellen, milloin tuttu saksien kilinä tai työkalulaatikon lonksutus alkaa kuulua.

Palveluita tuottavat henkilöt kuuluvat Nigerian epäviralliseen talouteen, joka tuottaa 65 % Nigerian kansantuotteesta. Mies ja ompelukone muodostavat räätäliliikkeen ja kynsisakset kauneussalongin, jotka liikkuvat asiakkaan luota toiselle. Sama toimintamalli on monella muillakin yrittäjillä. Parturi sentään on asetellut pöytänsä, asiakastuolinsa ja peilinsä pienen aidassa olevan ikkunakioskin eteen, josta saa sähköä leikkuukoneeseen. Siihen on helppo pysähtyä parturoitavaksi kioskireissulla. Kulman takana itse tiilenpaloista kyhätty grilli ja maissintähkät luovat oivan pikaruokaa tarjoavan ravintolan. Jopa 85 % Nigerian työpaikoista on epävirallisen talouden puolella.

Korona koettelee täälläkin

Maanantaina 30.3. illalla klo 23.00 Abujaan ja Lagosiin määrättiin osittainen ulkonaliikkumiskielto kahdeksi viikoksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Nyt nämäkin yrittäjät ovat poistuneet kaduilta, mutta nähtäväksi jää kuinka pitkäksi aikaa. Nehän toimivat omalla luvalla muutenkin.

Puutarhaamme hoitava firma lupasi puutarhureidensa tulevan kolme kertaa viikossa ja uima-allastakin huolletaan kerran viikossa, vaikka näille yrityksille ei ole luvassa vapautuksia liikkumiskiellosta. Yritettävä on, koska rahaa on vähän, eikä ruokaa voi ostaa varastoon samalla tavalla kuin rikkaat. Eikä aina ole jääkaappiakaan johon varastoida ruokaa. Jääkaapin omistaminen on Nigeriassa keskiluokan tunnusmerkki.

Nigerialaiset ovat yrittäjäkansaa

Usein epävirallista taloutta pidetään ongelmallisena. Ja monella tapaa se onkin. Se koostuu näistä pienistä yrittelijäistä ihmisistä, jotka tekevät pitkää ja raskasta päivää oman ja perheensä elannon eteen, mutta eivät maksa veroja. He eivät ole myöskään minkään säädösten tai sosiaaliturvan piirissä.

Toinen puoli totuudesta on se, että ne ovat monessa suhteessa vakaampia kuin virallisen talouden piirissä olevat yritykset. Ne taipuvat mutta eivät kaadu niin kuin isommat yritykset. Suurin investointi näissä yrityksissä on usein puulaatikko, jossa on muutama työkalu. Tai käsin pyöritettävä ompelukone, jolla kadulla istumalla voi ommella elantonsa kasaan.

Joka paikkakunnalla on omanlaisensa yrittäjäkunta katumyyjistä hyödyllisen roskan kerääjiin, aina kysynnän mukaan. Vaikka Nigerian talous on nyt tiukoilla öljyn hinnan romahtamisen takia, tämä pienyrityssektori tulee selviämään. Se on kysyntävetoista, palvelualtista ja sen riskit on minimoitu.

Yrittäminen on nigerialaisilla verissä. He ovat ahkeria ja sinnikkäitä. Se mikä meitä eurooppalaisia joskus harmittaa on se, että jos täkäläinen kauppias on saanut rahan käteensä, sitä on sieltä vaikea saada takaisin. Kuluttajasuojaa ei ole ja siksi pitää aina ajatella ensin, ennen kuin käyttää rahaa. Rahasta pidetään kiinni, mutta sitä ei varasteta. Nigeriassa ihmiset ovat yleensä rehellisiä.

Toreilla ja katukaupoissa meiltä eurooppalaisilta pyydetään ihan samanlaisia hintoja kuin paikallisiltakin.  Tosin joskus ajatellaan, että me eurooppalaiset maksamme ennen kuin ajattelemme, ja siksi olemme myös helposti huijattavissa.  Tästä johtuen täältä löytyy myös niitä huijareita, mutta mistäpä ei löytyisi. Ja korruptoitunut eliitti – Nigeria ei ole poikkeus tässäkään.

Digitaalitalous on tärkeä tavoite Nigeriassa

Nigeria uskoo digitalisaation muuttavan talouttaan öljyriippuvaisesta monimuotoisemmaksi ja tehottomasta tuottavaksi. Suurin osa Afrikan internetliikenteestä tulee Nigeriasta. Internet liittymien määrä on jo yli 34 % väestöstä ja se halutaan nostaa 70 % tulevina vuosina. Tavoitteena on digitaalisten palveluiden laajempi käyttö.

Täälläkin puhutaan digitaloudesta. Kehittyneintä se on pankkialalla. On kuitenkin helppo nähdä, miten epävirallinen talous tulee toimimaan uusien innovatiivisten palveluyritysideoiden lähteenä. Tästä hyvä esimerkki on kuljetuspalvelut. Nigeriassa suurin osa kuljetuspalveluista on enemmän tai vähemmän epävirallisen talouden toimijoita: mopotaksit, epäviralliset taksit, kolmipyöräiset Keke-taksit. Lisäksi viralliset taksit ja digitaalisiin palveluihin perustuvat Uber ja Bolt.

Digitaaliset palvelut voivat hyvinkin tuoda epävirallisen talouden yrittäjiä virallisen talouden piiriin, vähän puolivahingossa. Uber-taksi olisi ilman Uberia villi taksi. Vaikka regulaatioita digitaalisille palvelualustoille vielä mietitäänkin, näiden uusien taksipalveluiden laatu ja luotettavuus ovat jo nyt paljon parempia kuin muiden.

Voisin kuvitella, että digitalisaatio etenee muillakin palvelualoilla, myös niillä jotka ovat epävirallisen talouden ydintä Nigeriassa. Myös nämä yrittäjät voivat hyötyä kehityksestä. Suuri osa heidän ajastaan menee asiakkaiden etsimiseen, ei heidän palvelemiseensa. Palvelun tarjoajan ja asiakkaan yhteen saattamien olisi kuitenkin helppo toteuttaa kännyköiden ja appien avulla. Suuria määriä pienyrittäjiä omiin palveluihinsa haalivat digiyritykset tekevät jo tulosta. Samalla nämäkin pienimuotoiset epävirallisen talouden tuottamat palvelut voisivat osittain siirtyvä virallisen talouden piiriin.

Mahdollisuuksia tarjolla suomalaisillekin

Suomella on osaamista digitaalisiin palveluihin ja sovelluksiin liittyen. Kun vielä ymmärrämme miten ja millä talouden logiikalla näissä Bottom of the Pyramid arvoketjuissa toimitaan, voisi suomalaisetkin digiosaajat päästä osaksi näitä markkinoita. Vaikka yksittäisen palvelun hinta on pieni, 200 miljoonan ihmisen markkinat voivat skaalata sen hyvin kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Yksin Nigeriassa epävirallinen talous on rahassa mitattuna USD 290 miljardia. Digitaalisille palveluille tulee yhä enemmän kysyntää myös köyhemmän kansanosan piirissä. Jos halutaan ajatella globaalisti, suurin osa maailman ihmisistä lukeutuu potentiaalisesti näiden uudenlaisten inklusiivisten digitaalisten palveluiden käyttäjiksi.

Kunhan koronaviruksen vitsauksesta päästään eroon, kannattaa tulla Abujaan ja Lagosiin kehittämään digitaalisia palveluita yhdessä nigerialaisten kanssa. Edustustolla ja Business Finlandilla on hyvät yhteydet paikallisiin innovaatio- ja yrityshautomoihin. Nigeriassa on Afrikan tihein innovaatiokeskusten verkosto. Siellä suomalainen digiosaaminen otetaan innolla vastaan. Vastapalveluksena täältä saa uusia kumppaneita sekä paremman ymmärryksen markkinoiden toimintalogiikasta Nigeriassa, Afrikassa ja kehittyvillä markkinoilla yleensä. Se on hyvä sijoitus.