Kansainvälisessä yritystoiminnassa poliittiset riskit ovat ennakoimattomia muuttujia, jotka kääntävät liiketoiminnan laskennalliset tuotto-odotukset tappioiksi. Afrikan markkinoita leimaa monitasoinen ennakoimattomuus geopolitiikasta ja turvallisuuspolitiikasta kansalaisyhteiskuntien tasoille. Saavatko Afrikan poliittiset riskit suomalaisesta näkökulmasta katsottuna kasvuvoimansa enemmän sittenkin tietämättömyydestä maanosan markkinoiden rakenteesta ja toiminnasta kuin ennakoimattomuudesta? Pitäisikö Afrikan markkinoita lukea uusien, valtavirrasta eroavien muuttujien valossa ja hallita liiketoiminnan riskejä niiden pohjalta?
Raaka-aineiden tuottamisesta tiedon louhintaan
Opinahjossani Arizonan Thunderbird School of Global Managementissa on tutkittu syväluotaavasti Afrikan liiketoimintaympäristöä. Pysäyttävänä tosiasiana todetaan, että Afrikan maissa on 400 kappaletta miljardin dollarin taseen ylittävää yritystä. Tämä on suomalaisyrityksille aikamoinen asiakaskunta, jonka kanssa tehdä B to B -kauppaa. Vuonna 2018 Afrikan mantereella oli puolet maailman mobiilirahatileistä eikä kasvun taittuminen ole näköpiirissä. Päinvastoin, Afrikan mobiilirahan kasvulle ennakoidaan maailman nopeimpia kasvulukuja tulevina vuosina.
Afrikka ei kaikesta huolimatta ole kuitenkaan päässyt aikaisempien teollisten vallankumousten kyytiin. Maaosa on säilynyt raaka-aineiden, öljyn ja mineraalien, tuottajana. Raaka-aineiden tuotanto ja kuljetus ovat tähän saakka tarjonneet suomalaisyrityksille kone- ja laitekaupan markkinoita ja riskinhallinta on keskittynyt syklisten markkinoiden hallintaan. Markkinat kuitenkin kasvavat uusille alueille. Neljännen teollisen vallankumouksen: tekoälyn, tiedon louhinnan, pilvipalveluiden ja langattomien teknologioiden nähdään saavuttavan myös Afrikan maat, vaikka monien digitaalisen vallankumouksen indikaattorien mukaan maanosa on vielä pahasti muita maanosia jäljessä. Perusta uudelle kasvulle on kuitenkin jo syntynyt.
Afrikan markkinoiden ajurina mittava epävirallinen talous ja uusiutuva energia
Afrikan mantereen työvoimasta 85 prosenttia työskentelee epävirallisessa taloudessa ja tuottaa puolet bruttokansantuotteesta. Siinä, missä valtioiden viralliset taloudet nojaavat kapea-alaisesti kansallisten budjettien sisällä raaka-ainekaupan lisenssituloihin, epävirallinen talous ja yksityissektori ovat siirtymässä langattomien ja lohkoketjuteknologioiden avustamana kansalliset rajat ylittäville Afrikan sisäisille ja globaaleille markkinoille. Mobiilirahan ja kryptovaluuttojen, langattoman teknologian ja tiedonvälityksen kautta Afrikan maiden kehitys on siirtymässä lähemmäs kohti neljättä teollista vallankumousta.
Digitalisaatio ja energia kulkevat käsi kädessä pitkin kehityksen polkua. Uusiutuva energia ei volyymillaan mahdollista vielä tiedon louhimista globaalista Big Datasta Afrikassa, mutta kehitys kulkee molempiin suuntiin. Siinä, missä virallisissa talouksissa louhitaan mineraaleja, epävirallisessa taloudessa louhitaan kohta virtuaalivaluuttaa teollisuusmaiden tapaan. Uusiutuvan energian tuotanto kasvaa ja louhintaan tarvittavien tietokoneiden energiankulutus pienenee. Afrikka saa mahdollisuutensa. Vasta muutamia vuosia sitten kännyköiden latausmahdollisuuksien vähäisyyttä pidettiin mobiililaitteiden leviämisen esteenä Afrikassa. Tässäkin teknologinen murros ratkaisi esteet ja syrjäytti kyläpuhelinjärjestelmät ja vastaavat aikansa innovaatiot.
Fossiilisilla polttoaineilla eli öljyllä ja kaasulla katetaan toistaiseksi 80 prosenttia maailman energiankulutuksesta. Afrikan mailla ei ole varaa lisätä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ainakaan tiedon louhinnan tarpeisiin. Voidaan kysyä, ohittaako Afrikka nopeasti tuuli-, aurinko- ja vetyenergian käyttöönotossa muut maanosat, koska uusiutuvan energian tuotantoinvestointien hinta alittaa konventionaaliset vaihtoehdot. Uusiutuvan energian lähteitä Afrikalla on rajattomasti. Tässäkin kehityksessä teknologian toimialamurros on tuonut haasteisiin ratkaisuja. Afrikka voi yllättää samoin kuin aikanaan mobiiliverkkojen ja puhelimien penetraatiossa.
Epävirallinen talous ja työn tekeminen ovat teknologisten innovaatioiden käyttöönoton lisäksi alueellisen integraation etenemisen voimavara. Yritykset ja markkinat löytävät toisensa, tavara ja palvelut liikkuvat rajojen yhä nopeammin ja kontrolloimatta. Afrikan vapaakauppa-alue etenee funktionaalisesti, toteutettiin sitä valtiotasolla tai ei. Poliittinen riski liittyy murroksen sosioekonomisiin vaikutuksiin ja valtarakenteiden sekä tulonmuodostuksen uusjakoon. Nostaako murros pintaan uusia jännitteitä on kysymys, johon poliittisten riskien hallinnan näkökulmasta pitäisi pystyä vastaamaan.
Onko koronapandemian jälkeen Afrikan vuoro?
Koronapandemia on saamassa aikaan uudenlaisen muutosajurin, joka saa kasvuvoimansa maailmantalouden inflaatiokehityksestä. Kun talous elpyy, voiko maailmantalouden inflatorinen kehitys ollakin Afrikalle onnenpotku?
Kiina on nostamassa muun muassa komponenttien ja elektroniikan hintoja. Syyksi ilmoitetaan kohonneet tuotanto-, palkka- ja logistiikkakustannukset sekä erityisesti energian ja raaka-aineiden hinnan nousu. Tuotanto siirtyy halvemmille markkinoille ja lähemmäs kuluttajia, joita Afrikan maissa riittää. Suomessa on kauhisteltu ja konkreettisesti koettu tuotannon siirtymisen vaikutuksia lähemmäs kuluttajia Keski-Eurooppaan ja Aasiaan.
Ilmiössä on kuitenkin kysymys maailmanlaajuisesta talouden murroksesta. Kiina ei ole globaalin talouden murroksessa yksin. Euroopan ja USA:n elvytysmiljardit hakevat nekin investointikohteita ja tuottoa. Omien markkinoiden kysynnän kasvulla on rajansa. Tarvitaan reaalitalouden kasvun suunta ja investointikohteet, joilla vältetään inflaatiopaineet ja pahimmassa tapauksessa hyperinflaation uhka. Afrikan markkinoilla on ylikysyntää ja kasvava kyky absorboida ylimääräinen raha, kun OECD-maiden oma elvytys on tehnyt tehtävänsä ja markkinat kyllääntyneet. Afrikan markkinat ovat lisäksi merien ympäröimät eivätkä yksittäisten merireittien tai kauppakanavien vankina, mikä on riskien hallinnan näkökulmasta etu.
Afrikka tarvitsee kumppaneita
Riskit ja mahdollisuudet kulkevat käsi kädessä neljännen teollisen vallankumouksen ja digitalisaation polkua. Kaikesta huolimatta Afrikka ei ole vielä pitkään aikaan maailmantalouden innovatiivinen keskus. Afrikka tarvitsee kehityksessään kumppaneita. Geopolitiikka nostaa päätään. Kenen käsissä on tulevaisuuden virtuaalivaluutta Afrikassa: Onko se Libra tai Ethereum ja mikä on dollarin, euron tai renminbin asema tulevaisuuden valuuttana? Joka tapauksessa mobiili- ja virtuaalivaluutat tulevat ottamaan osansa Afrikan talouden murroksessa nopeammin kuin finanssisektorin valtiollinen regulaatio.
Distruptio määritellään innovaatioiden aikaansaamaksi luovaksi tuhoksi taloudessa. Poliittinen riski puolestaan ennakoimattomuudeksi liiketoimintaympäristön muutostekijöissä. Afrikan osalta niin talouden kuin geopolitikan murrosta – distruptiota – pitää tarkastella neljännen teollisen vallankumouksen innovaatiomuuttujien näkökulmasta. Nämä muuttujat osoittavat kehittyvien markkinoiden poliittiset riskit ja kaupankäynnin mahdollisuudet.