Ruotsissa satsauksia mielenterveystyöhön – fokus nuorissa ja digitalisaatiossa

Ruotsissa erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen on hallituksen prioriteeteissa. Hoitopolkuja halutaan yhtenäistää ja digitalisoida, ja ala onkin tehnyt digiloikan pandemian aikana. Ruotsin tavoitteet mielenterveystyössä luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Kirjoittaja Iris Larmi on työskennellyt harjoittelijana Tukholman lähetystössä kevään 2021. Hän on taloustieteen opintojensa loppusuoralla Tampereen yliopistossa.

Erityisesti nuorten psyykkinen pahoinvointi kasvussa ja huomion kohteena

Kuten lähes kaikissa länsimaissa, mielenterveysongelmat ovat saavuttaneet merkittävän kansansairauden aseman myös Ruotsissa. Ruotsissa psyykkisen pahoinvoinnin kasvuun ja mielenterveystyön tarpeeseen onkin herätty jo ennen pandemiaa. Tammikuun 2019 Ruotsin hallitusohjelmassa psyykkisen terveyden edistäminen on yksi tavoitteista ja hallituksen panostukset mielenterveystyöhön ovat jopa kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana.

Psykiatrisen hoidon tarve on ollut kasvussa jo ennen koronaa. Erityisesti nuorten psyykkinen hyvinvointi on huonontunut viime vuosina. Hoitoon on hakeuduttu entistä enemmän: lasten ja nuorten psykiatrian käyntimäärät lisääntyivät 11 prosenttia ja potilaiden määrä 13 prosenttia 2017-2020. Vuonna 2020 6,1 prosenttia 0-17-vuotiaista lapsista oli kontaktissa nuorisopsykiatriaan, mikä on kansainvälisesti verrattuna korkea osuus.

Pandemia johtanut entisestään lisääntyvään mielenterveystyön tarpeeseen ja alan digiloikkaan

Koronapandemian vaikutukset psykiatriseen hoitoon näkyvät sekä mielenterveysvaikutuksina että digitaalisten ratkaisujen käytön lisääntymisenä.

Keskusteluun on noussut pitkäaikaiskoronasta kärsivien, potilaista hoitaneiden ja vakavasta koronasta kärsineiden mielenterveysongelmat. Pandemia-aikana jo aiemmin nousussa olleet psykiatrisen hoidon käyntimäärät ja koettu psyykkinen pahoinvointi ovat nousseet. Vaikka varsinaisia johtopäätöksiä ei voida vielä vetää, pandemian todellisten mielenterveysvaikutusten ennustetaan näkyvän psykiatrisen hoidon tarpeessa pitkällä aikavälillä.

Psykiatrinen hoito on poikkeusolojen aikana kokenut huiman harppauksen fyysisistä tapaamisista etätapaamisiin. Vaikka suuren etätapaamisten kasvun taustalla on luonnollisesti pandemiatilanne, on Ruotsilla tavoitteena olla vuoteen 2025 mennessä maailman paras digitaalisten ratkaisujen hyödyntäjä terveyden saralla.

Hoidon tarpeen kasvu luo mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Ruotsin psykiatrisen hoidon alan kokema digiloikka yhdistettynä hoidon tarpeen kasvuun sekä hallituksen panostuksiin tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomesta löytyy osaamista digitaalisten terveysratkaisujen suhteen, myös psyykkistä hyvinvointia tukevia innovaatioita. Lue lisää Tukholman-edustuston Country outlook -raportista.

Kirjoittaja: Iris Larmi