Saumattomat digitaaliset palvelupolut Suomeen ja maailmalle

1

Työikäisten määrän vähentyminen sekä koronakriisin jälkeinen talouden elvytys luovat painetta Suomen kilpailukyvyn nopeaan nostamiseen. Suomi tarvitsee uusia osaajia, pääomia ja kansainvälisiä kauppasuhteita maamme kilpailukyvyn parantamiseksi. Jotta osaajat pääsisivät Suomeen ja vientiyritykset saisivat tuotteensa maailmalle tehokkaasti, tulee Suomeen rakentaa digitaalisia palvelupolkuja maailmalta meille – ja meiltä maailmalle.

Kaksi naista ottaa selfietä raitiovaunun edessä
Kuva: Visit Finland

Pistemäisestä asioinnista palvelupolkuihin

Eri puolilla valtionhallintoa on käynnissä useita digitalisaatiohankkeita jotka keskittyvät suurelta osin viranomaisprosessien tehostamiseen, kuten prosessien kehittämiseen, lainsäädäntömuutosten edistämiseen ja digitaalisten kyvykkyyksien parantamiseen. Yksi esimerkiksi tästä on ulkomaalaisen osaajan houkutteluun ja pitovoimaan liittyvät oleskelulupapalvelut. Vaikka viranomaispalveluiden digitalisoinnissa on tehty harppauksia, on kehitys toistaiseksi keskittynyt pätkiin maahantulon palvelupoluilta. Asiakkaan näkökulmasta palveluiden löytäminen ja käyttö vaatisivat yhtenäisempiä ja sujuvampia digitaalisia palvelupolkuja.

Nykytilanne on valitettavasti se, että palveluissa asiointi on haasteellista ilman suomalaista henkilötunnusta. Tiedot eivät myöskään liiku virastojen välillä, mikä tarkoittaa samojen henkilötietojen täyttämistä moneen eri palveluun, dokumenttikopioiden lähettämistä tai jopa useita fyysisiä asiointikäyntejä eri viranomaispisteissä. Tilanne on samankaltainen suomalaisille vientiyrityksille: vienninrahoituksen, logistiikan, verotuksen ja maailmankaupan rakenteiden automaation taso ei poikkea positiivisesti muista länsimaista, mikä estää yritystemme nopeaa kasvua kansainvälisillä markkinoilla.

Suomella ei siis ole vielä sellaisia digitaalisia rakenteita, joilla ulkomaalaisten osaajien saumaton palvelupolku syntyisi maailmalta Suomeen tai vastaavasti suomalaiset yritykset voisivat digitaalisesti tehostaa pääsyään kansainvälisille pääoma- ja asiakasmarkkinoille. Meillä on toki erinomaista osaamista ja innovatiivisia firmoja, muttemme ole onnistuneet siirtämään niistä saatavissa olevia synergioita ja skaalaetuja palvelemaan koko yhteiskuntaa riittävällä tavalla.

Rakennetaan Suomelle digitaalinen infrastruktuuri

Suomen kilpailukyky tarvitsee yhtenäisen digitaalisen infrastruktuurin, joka rakentuu monitasoisesta sähköistä tunnistamisesta, digitaalisesta identiteetistä, suostumuksenhallinnan ja valtuuttamisen palveluista, datatalouden yhteisistä standardeista sekä tiedon jakamisesta poikkisektorillisesti.

Ilokseni voin kertoa, että ulkoministeriö on käynnistänyt poikkihallinnollisen Virtual Finland -hankkeen, jossa tuotetaan Suomelta puuttuva digitaalisen maahantulon palveluinfrastruktuuri sujuvoittamaan yritysten, työntekijöiden ja korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa. Rakennettavalla infrastruktuurilla luodaan myös arvoa yrityksille: automatisoidun ja ajan tasalla olevan datan avulla toimintaprosessit nopeutuvat ja kustannukset vähenevät. Hankkeessa tuotettava datatalouden kokeiluympäristö ja datan jakamisen avoin verkko luovat myös edellytyksiä suomalaiselle eSociety -palveluviennille. Kysyntä valtionhallinnon digitaalisille kokonaisratkaisuille maailmalla on valtava!

Virtual Finlandia voidaan kuvata sateenvarjohankkeeksi. Se rakennetaan yhteensopivaksi muun muassa DVV:n Suomi.fi -ratkaisujen, Migrin EnterFinlandin, TEM:n, Business Finlandin, Team Finlandin palveluiden, PRH:n ja Verohallinnon rajapintaratkaisujen sekä muiden maahantulon kannalta tärkeiden palveluiden kanssa. Hajautetun arkkitehtuurin lähtökohtana ovat Sitra IHAN datatalouden piirissä kehitetyt avoimet standardit, sääntökirjat ja arkkitehtuuriratkaisut. Tässä sidosryhmätyö on ensiarvoisen tärkeää ja hankkeessa onkin mukana laaja joukko organisaatioita julkiselta ja yksityiseltä sektorilta.

Toivotan tervetulleeksi mukaan myös maamme yrityksiä. Voimme ottaa oppia esimerkiksi Taiwanista, jonka digiministeri haluaa toimia rajapintana julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tähän meidän tulisi pyrkiä myös Suomessa ja luoda yhdessä kansallisen tason yhteistyöverkosto. Jos onnistumme tässä, voimme saada aikaan miljardien säästöt ja miljardien arvosta uusia vientimahdollisuuksia.

Lue lisää Virtual Finland -hankkeesta ulkoministeriön verkkosivuilta!

Kommentit

Hannu Kahakorpi 3 kuukautta sitten

Täyttä asiaa. Olen seurannut kauan kehitystä. Hannu Kahakorpi

Leave a Reply