Venäjän öljyvetoisen talouden huippuvuodet ovat takanapäin, mutta uutta kasvumallia ei ole vielä löydetty. Talouden hiipuminen alkoi 2012–2013 öljynhinnan ollessa korkealla ja kesällä 2014 öljynhinnan romahdus veti maton pois jalkojen alta.

Arkisessa elämässä talouskriisi on merkinnyt kutistuvalle keskiluokalle pienempää palkkapussia, edullisempiin tuotteisiin siirtymistä ja ulkomaan lomien korvaamista kotimaanmatkailulla. Ulkomaiset koneet ja laitteet ovat kallistuneet ruplan romahduksen myötä.

Talouden ja budjetin vakauttaminen jatkuu

Tilanteen vakauttamisessa ovat auttaneet Venäjän keräämät vararahastot, ruplan päästäminen devalvoitumaan ja julkisten kulujen karsiminen. Ruplan heikentyminen haukkasi ison palan pois kuluttajien ostovoimasta, mutta toi samalla valtion kassaan enemmän ruplia raaka-aineiden viennistä.

Budjetin aukkoja paikkaillaan yhä vararahastoista ja myymällä osuuksia valtionyhtiöistä. Valtio myi heinäkuussa 10,9 prosentin osuuden timanttiyhtiö Alrosasta ja sai kaupasta yli 800 miljoonaa dollaria.

Kasvuun tarvitaan uudistuksia

Keväällä on virinnyt toiveikkuutta talouden elpymisestä. Talouden indikaattoreista onkin luettavissa viitteitä pohjan saavuttamisesta. IMF ja Maailmanpankki ennustavat Venäjän pinnistävän ensi vuonna noin prosentin kasvuun. Toiveikkuutta varjostavat kuitenkin rakenteelliset ongelmat, jotka rajoittavat kasvupotentiaalia.

Pikavoitot on poimittu 2000-luvulla, eikä edes nopea öljynhinnan nousu siivitä enää taloutta uuteen nousun. Vaikka rakenteellisia uudistuksia tehtäisiinkin, niiden hyödyt realisoituisivat hitaasti. Venäjällä on edessään pidempi matalan kasvun kausi.

Epävarmuus ja rajoitukset haittaavat kauppaa

Nihkeää taloustilannetta sävyttävät poliittiset riskit ja kansainvälispoliittisen tilanteen epävarmuus. Pakotteet ja vastapakotteet jatkuvat. Samalla Venäjä tavoittelee suurempaa omavaraisuutta ja pystyttää esteitä ulkomaisten tuotteiden tuonnille.

Esimerkiksi ulkomailla valmistettujen tuotteiden osallistumista julkisiin hankintoihin on rajoitettu. Tuotteitaan kaupittelevat suomalaisyritykset törmäävät ajoittain viranomaisten ehdotuksiin siirtää tuotantonsa Venäjälle.

Makrotalouden synkkyys ei ole koko kuva

Makrotalouden matalapaine ei ulotu kaikkiin talouden sopukkoihin. Venäjä on yhä suuri maa ja markkina, joka tarvitsee ulkomaisia tuotteita. Venäjällä toimii yhä yli 400 suomalaista yritystä. Moni näistä yrityksistä kertoo tekevänsä hyvää tulosta ruplissa vaikka euroiksi muutettuna tulos laihtuukin. Venäläisten kuluttajien ostovoiman lasku ei ole näkynyt esimerkiksi kahvin kulutuksen tai pikaruokaloiden suosion kasvussa. Kahvitrendin vahvistumisen myötä Pauligin Tverin paahtimo toimii täydellä teholla. Ruoka- ja juomapakkausten kulutuksen kasvusta hyötyy asemiaan Venäjällä vahvistava Huhtamäki.

Suomalainen laatu on myyntivaltti

Kiinnostavia mahdollisuuksia löytyy venäläisten yritysten laiteinvestoinneista, muun muassa meriteollisuuden tai metsäteollisuuden aloilla. Esimerkiksi venäläinen metsäteollisuuden jätti Ilim Group on modernisoimassa tehtaitaan noin kahden miljardin dollarin arvosta.

Venäjän markkinoilla tarvitaan yhä hyviä ulkomaisia tuotteita, joiden markkinoinnissa auttaa suomalaisen laadun hyvä maine.