Laiskat Eurooppaa (ja euroviisuja) rakastavat äänestäjät!

Puola saa Euroopan parlamenttiin 51 kansanedustajaa eli enemmän kuin Euroopan unioniin kuuluvat Pohjoismaat Suomi, Ruotsi ja Tanska yhteensä (46). 

Unionin kuudenneksi suurin maa on kuitenkin unionin kolmanneksi laiskin äänestämään. Taakse jäivät edellisissä, vuoden 2009 vaaleissa vain Slovakia ja Liettua. Äänestysaktiivisuuden Puolassa arvellaan jäävän reiluun 20:een prosenttiin. Vuonna 2009 se oli 24,5 prosenttia, kun se Suomessa oli vähän reilu 40 ja esimerkiksi Tanskassa lähes 60 prosenttia.

Olisi mielenkiintoista tietää, miltä äänestysaktiivisuus eri jäsenmaissa näyttäisi, jos koko EU muodostaisi yhden vaalipiirin eikä eurokansanedustajakiintiöitä jyvitettäisi jäsenmaittain?

Puola hakee korkeita eurooppalaisia tehtäviä

Laiska äänestäminen ei kerro kiinnostuksen tai EU-innostuksen puutteesta, sillä Puolassa EU-jäsenyyttä arvostetaan erittäin korkealle. Jopa 80 prosenttia puolalaisista pitää EU:ta hyvänä asiana. Tämä ei johdu vain siitä, että maa on EU-budjetin suurin nettosaaja.

Puolalaiset odottavat, että pääministeri Donald Tusk tai joku muu puolalainen saa keskeisen aseman vaalien jälkeen EU-instituutioissa. Yleisesti arvellaan, että Tuskia kiinnostaisi eniten Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan paikka.

Puola on aiemminkin saanut korkeita tehtäviä EU:ssa, kuten sille kokonsa puolesta tietyllä tavoin kuuluukin. Puolan entinen pääministeri Jerzy Buzek toimi vuosina 2009–2012 Euroopan parlamentin puhemiehenä kahden saksalaisen välissä. Ennen Buzekia puhemiehenä toimi Hans-Gert Pöttering. Buzekin seuraaja Martin Schulz on europarlamentin nykyinen puhemies ja Euroopan sosialistiryhmän kärkiehdokas komission puheenjohtajaksi.

Pääministerit Jyrki Katainen ja Donald Tusk katsovat samaan suuntaan, sielläkö se Euroopan tulevaisuus on? Kuva: Vesa Häkkinen
Pääministerit Jyrki Katainen ja Donald Tusk katsovat samaan suuntaan, sielläkö se Euroopan tulevaisuus on? Kuva: Vesa Häkkinen

Ulkopuolalaisten äänillä voisi olla vaikutusta

Britanniassa asuu 700 000 ja Saksassakin noin puoli miljoonaa puolalaista. Puolan ulkoministeriön tilastojen mukaan läntisessä Euroopassa asuu peräti 4,3 miljoonaa puolalaista.

Suuri osa ulkopuolalaisista on työikäisiä äänioikeutettuja. Eurooppalaisten sääntöjen mukaan he voivat valita, äänestävätkö Euroopan parlamenttivaalien ehdokkaita asuinmaassaan vai Puolassa. Halutessaan heidän äänillään voisi olla todellista merkitystä esimerkiksi Britanniassa, jos britannianpuolalaisten äänestysvilkkaus olisi riittävää ja ääniä osattaisiin keskittää.

Viitettä tästä antaa se, että Puolan seksahtava slaavilaiskappale voitti euroviisujen yleisöäänestyksen Britanniassa. Brittiasiantuntijat jättivät kappaleen kuitenkin koko listan hännille ja näin ollen ilman pisteitä.

Euroviisuilla on Puolassa merkitystä myös siten, että Itävallan parrakas nainen Conchita Wurst on sytyttänyt ainakin oppositiopuolueiden moralistisen loppukirin eurovaalikampanjoinnissa. Ennen viisuja puolueiden kampanjat olivat olleet vaisuja. Hallitus oli naapurimaa Ukrainan kriisin siivittämänä voinut kuljettaa keskustelua haluamaansa suuntaan. Vaalien loppukiri on nyt alkanut.

Varsovan kaduilla EU-liput liehuvat Puolan lippujen rinnalla. Kuva: Vesa Häkkinen
Varsovan kaduilla EU-liput liehuvat Puolan lippujen rinnalla. Kuva: Vesa Häkkinen

Ps. Myös Puolassa asuvat suomalaiset voivat äänestää puolalaisia ehdokkaita. Jos kuitenkin äänestät Suomen vaalissa tai olet vain käymässä Puolassa, ennakkoäänestys Suomen Varsovan-suurlähetystössä alkaa keskiviikkona 14. toukokuuta ja päättyy lauantaina 17. toukokuuta.

Leave a Reply