Uskomaton uskonto

Läpeensä katolisessa Puolassa 40 prosenttia kansasta käy kirkossa viikoittain. Varsinkin näin pääsiäisen tienoilla kysymys ei Puolassa kuulu, miten ihmeessä näin monet käyvät kirkossa, vaan miksi niin monet eivät käy. Kirkolla on katolisessa maassa todella merkitystä.

Roomalaiskatolisen kirkon vaikutus Puolassa on pitkä. Lähihistoriaan kirkko on jättänyt erityisen suuren leiman siksi, että Krakovan piispa Karol Wojtyła valittiin koko kirkkokunnan paaviksi vuonna 1978. Paavi Johannes Paavali II:n vierailu Puolan kansantasavallassa seuraavan vuoden kesäkuussa herätti ennennäkemätöntä uskonnollista innostusta.

Hänen kahdelle miljoonalle kuulijalle Krakovan lähistöllä pitämässään messussa annettu ohje – ”älkää pelätkö!” – toimi varmasti ohjenuorana myös nousevalle Solidaarisuus-ammattiliikkeelle.

Varsovan Zbawicielan kirkossa siunataan pääsiäislauantaina kansalaisten Święconka-koreja, jotka sisältävät leipää, munia, piparjuurta, makkaraa, juustoa ja suolaa pääsiäisaamiaiselle. Kuva: Vesa Häkkinen
Varsovan Zbawicielan kirkossa siunataan pääsiäislauantaina kansalaisten Święconka-koreja, jotka sisältävät leipää, munia, piparjuurta, makkaraa, juustoa ja suolaa pääsiäisaamiaiselle. Kuva: Vesa Häkkinen

Samalla uskonto ja paavi toimivat tärkeänä lähteenä sille, että Solidaarisuus väkivallattomana kansanliikkeenä sai sen valtavan jalansijan, jolta nyky-Puola pitkälle vieläkin hengittää. Käytännössä kaikki hallitsevat poliitikot ovat taustaltaan Solidaarisuuden kannattajia. Käytännössä joka kaupungista löytyy Johannes Paavali II:n patsas.

Puola oli maailman juutalaisuuden keskus

Ennen toista maailmansotaa Puolan uskonnollinen maisema oli nykyistä monisärmäisempi. Muista uskonnoista erityisesti juutalaisuudella oli vankka jalansija. Puola oli maailman juutalaisuuden keskus, sillä maassa asui 3,5 miljoonaa juutalaista. Varsova oli maailman toiseksi suurin juutalaiskaupunki New Yorkin jälkeen.

Nyt, lähes 70 vuotta sodan jälkeen, koko maassa on arvioiden mukaan joitakin tuhansia, ehkä 5000, juutalaista. Natsi-Saksan keskeiset keskitysleirit sijaitsivat miehitetyssä Puolassa ja maastamuutto ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen ovat muuttaneet maan uskonnollista maisemaa dramaattisesti. Juutalaisten kohtalo on vaikea kysymys Puolan historiassa.

Rainer Mahlamäki on suunnitellut Puolan juutalaisten historian museon yksityiskohtia myöden. Kuvassa kahvilan kattovalaisimet. Kuva: Vesa Häkkinen
Rainer Mahlamäki on suunnitellut Puolan juutalaisten historian museon yksityiskohtia myöden. Kuvassa kahvilan kattovalaisimet. Kuva: Vesa Häkkinen

Kun suomalainen tulee Puolaan, Puolan juutalaisten elämään voi kansallisylpeästi tutustua Puolan juutalaisten historian museossa. Sen on nimittäin suunnitellut suomalaisarkkitehti Rainer Mahlamäki.

Varsovan entisen juutalaisgheton sydämessä oleva rakennus on todella hieno ja vaikuttava. Suosittelen! Pysyvä museonäyttely avautuu vasta lokakuussa, mutta taloon pääsee jo nyt.

Uskonto on myös politiikkaa

Paavi Johannes Paavali II:n patsas Varsovan ghettoon kuuluneella Grzybowski-aukiolla katsoo kohden Nożykin synagogaa. Kuva: Vesa Häkkinen
Paavi Johannes Paavali II:n patsas Varsovan ghettoon kuuluneella Grzybowski-aukiolla katsoo kohden Nożykin synagogaa. Kuva: Vesa Häkkinen

Puolan suurin oppositiopuolue Laki ja oikeus on halunnut leimautua muiden arvojensa lisäksi myös uskonnolliseksi puolueeksi. Sillä on hyvät välit uskonnollisiin radio- ja televisiokanaviin.

Suomessa puolueen veljespuolue on Perussuomalaiset. Mielenkiintoista onkin, että perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on uskonnoltaan roomalaiskatolinen. Maallistuneessa Suomessa uskonnolla ei ole läheskään sitä merkitystä politiikassa, kuin Puolassa.

Laki ja oikeus ottaa automaattisesti kielteisen kannan kysymyksissä, jotka koskevat aborttia tai homoliittoa. Samat kysymykset jakavat kuitenkin myös lähes kaikkia muita puolueita, vasemmalta oikealle. Puolan perusliberaalista päähallituspuolue Kansalaisfoorumista – Kokoomuksen veljespuolueesta – jopa irtautui äärisiipi tällaisten arvokysymysten takia viime syksynä.

Maallistuneelle suomalaiselle uskonnon ja sen vaikutuksen arviointi politiikassa tai muussa elämässä on erittäin vaikeaa. Ei-katolisena moni nyanssi puolalaisesta yhteiskunnasta jää aivan varmasti havaitsematta. Se on kuitenkin helppo tajuta, että uskonnolla on Puolassa uskomaton merkitys.

Leave a Reply