Maailman maiden valtasuhteet ovat muutoksen tilassa ja YK:ta sekä yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Jenni Rissanen kertoo blogissa työstään IAEA:n Safeguards-osaston strategisen suunnittelun päällikkönä Wienissä. Häntä haastatteli Netta Mäkisalo.

Millainen työtaustasi on ja miten olet päätynyt nykyiseen työtehtävääsi?

Minulla on valtiotieteellinen koulutus Yhdysvalloista. Erikoistuin opinnoissani joukkutuhoaseiden leviämisen estämiseen. Opintojeni jälkeen vuonna 1999 muutin Yhdysvalloista Geneveen Suomen aloittaessa ensimmäistä EU puheenjohtajuuskauttaan. Työskentelin Suomen Geneven edustustossa aseidenriisuntakonferenssin asioiden parissa. IAEA:lla aloitin vuonna 2002 IAEA:n Geneven edustajana, jolloin työskentelin Director General Mohamed Elbaradein alaisuudessa. Vuonna 2007 siirryin IAEA:n Safeguards -osastolle, jonka tarkastajat verifioivat ja varmistavat etteivät Ydinsulkusopimukseen sitoutuneet maat käytä ydinmateriaalia ydinaseiden valmistukseen.

Millainen työkuvasi on?

Nykyisessä tehtävässäni strategisen suunnittelun päällikkönä tiimini monitoroi toimintaympäristössämme tapahtuvia turvallisuuspoliittisia, taloudellisia, teknologisia ja muita muutoksia ja analysoi niiden vaikutusta organisaatioomme. Yksi osa-alue, jota seuraamme erityisen tarkasti nyt, on teknologian muuttuminen, sillä se saattaa muuttaa toimintaympäristöämme erityisesti. Rakennamme myös erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, jotta olemme valmiita hyvinkin erilaisiin tulevaisuuksiin. Läheisessä yhteistyössä johdon kanssa strategioimme miten haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastataan, jotta onnistumme tehtävässämme – nyt ja tulevaisuudessa. Työnkuvaani kuuluu myös kumppanuus-asiat, ja kartoitamme juuri miten laajennamme kumppanuussuhteita uusiin toimijoihin, mukaan luettuna tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt ja yritykset.

Mistä olet erityisen ylpeä työssäsi IAEA:ssa?

IAEA:n missio on kansainvälisen turvallisuuden ytimessä – ilman Ydinsulkusopimusta ja riippumattoman tarkastustyömme tuomaa ydinenergian rauhanomaisen käytön läpinäkyvyyttä ja vahvistusta olisi maailma huomattavasti turvattomampi. Tätä työtä olemme tehneet yli 50 vuotta ja sopeutuneet muutoksiin ajan myötä. Olemme olleet mukana myös kansainvälisten kriisien ratkaisemisessa, esimerkiksi varmentamalla Iranin JCPOA-ydinsopimuksen täytäntöönpanoa.

Mikä on mielestäsi YK:n merkitys tänä päivänä?

YK ja multilateralismi yleensä on erityisen tärkeä tänä päivänä, kun maailman maiden valtasuhteet ovat vahvassa muutoksen tilassa. Elämme aikaa jolloin monet kylmän sodan aikana solmitut turvallispoliittiset sopimukset ja muut rakenteet ovat murenemassa – ja tämä kasvattaa epävarmuutta. Vaikka valtasuhteet muuttuvat, YK:n perusperiaatteet eivät. Nyt jos koskaan on hyvä aika muistuttaa miksi YK perustettiin ja miksi tarvitsemme yhteiset pelisäännöt täällä koko ajan ”pienentyvällä” maapallolla asumiseen – oli kyse sitten maapallon ilmastonmuutoksesta, maailman taloudesta tai kansainvälisestä turvallisuudesta.

YK täytti 75 vuotta vuonna 2020. Sen kunniaksi YK ja Suomi –blogi tuo esiin suomalaisten järjestössä tekemää työtä.