YK:ta tarvitaan, koska ongelmat ovat rajat ylittäviä

Yhdistyneiden kansakuntien perustamisesta tulee kesäkuussa kuluneeksi 75-vuotta. YK:n peruskirja hyväksyttiin San Franciscossa 26.6.1945. YK oli toisen maailmansodan lapsi. Tarkoituksena oli varmistaa kansainvälisellä yhteistyöllä ja vahvoilla yhteisillä instituutioilla, että maailma ei koskaan enää joutuisi suursotaan.

YK on 75-vuotisen historiansa aikana kokenut monia vaiheita ja maailma on läpikäynyt voimakkaita muutoksia. Paljon kertoo jo se yksinkertainen tosiasia, että kun 1945 maailmassa oli noin 2,5 miljardia asukasta, niin meitä on tänä päivänä miltei 8 miljardia ihmistä. Mutta muutoksista huolimatta YK:n perusajatus on entinen – kansainvälisten ongelmien yhteinen ratkaisu.

Rauhan ja turvallisuuden muodostamat haasteet eivät ole kadonneet minnekään, mutta nykypäivänä korostuvat ilmastonmuutoksen kaltaiset suuren mittakaavan ongelmat, joihin pitää hakea maailmanlaajuisia ratkaisuja. On ilmeistä, että kun ongelmat ovat rajat ylittäviä ja mittakaavaltaan kaikkia koskettavia, niin myös ratkaisujen on oltava rajat ylittäviä ja kaikki on saatava mukaan.
Käynnissä oleva korona-pandemia on tästä vakava ja ajankohtainen esimerkki. Tauti ei tunne rajoja. Ja on ilmeistä, että ellei koronaa taltuteta kaikkialla, se jää pyörimään. Kukaan ei ole turvassa, elleivät kaikki ole turvassa. Vain maailmanlaajuiset ratkaisut ovat toimivia.

Tähän yksinkertaiseen tosiasiaan nojaa YK:n toiminta ja tarkoitus. Se paljon puhuttu multilateralismi – monenkeskinen asioiden ratkaiseminen. Yksin ei synny tuloksia. Ei voi kiistää, etteikö YK:ssa olisi poliittista kitkaakin – varsinkin suurvaltojen välillä yhteisymmärryksen paikat ovat vähissä. Mutta YK:lle ei ole parempia vaihtoehtoja. Muurit eivät ongelmia poista, eikä yksin tekeminen riitä.

Juhlavuosina on tapana muistella menneitä, mutta 75-vuotiaan YK:n on syytä katsoa eteenpäin. Miten sen kautta voidaan luoda parempaa maailmaa. Millä eväillä 100-vuotias YK lunastaa odotukset. Pääsihteeri Guterres onkin määrätietoisesti edistänyt YK:n uudistamista, jotta sen toiminta olisi entistä kokonaisvaltaisempaa ja tuloksellisempaa.

Tänä päivänä korostuu erityisesti kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat meille tuttuja napakkaasta visuaalisesta ulkoasustaan – 17 yksinkertaista tavoitetta köyhyyden poistamisesta yhteistyöhön ja kumppanuuteen.

Kestävän kehityksen tavoitteiden kautta myös konkretisoituu se, kuinka monesta palasesta onnistuminen on kiinni. Ei ole rauhaa ilman kehitystä, ilmastonmuutos on useimpien kriisien taustatekijänä, ilman ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa ei ole hyvää yhteiskuntaa. Kaikkien palasten pitää loksahtaa paikoilleen, jotta kokonaisuus toimii. Tässä riittää YK:lle tehtävää.