Euroopan rauhanrahasto

EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) sekä yhteisen turvallisuus ja puolustuspolitiikan (YTPP) tavoite on tuottaa turvallisuutta erityisesti EU:n lähialueille, mutta myös globaalisti.  YUTP:a ja YTPP:a vahvistettiin merkittävästi kun EU-jäsenmaat tekivät usean vuosien neuvottelujen jälkeen päätöksen Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamisesta maaliskuussa 2021. EPF:n avulla voidaan rahoittaa niitä EU:n ulkoisia toimia, joilla on sotilaallista tai puolustuksellista merkitystä. Rahaston toimialue on maailmanlaajuinen ja se toimii neuvoston sekä EU:n Korkean edustajan alaisuudessa.

EPF:n tavoitteena on vahvistaa EU:n tekojen vaikuttavuutta ja unionia uskottavana globaalina toimijana. EU:n sotilaallisen koulutustoiminnan heikkoutena pidettiin sitä, ettei operaatioiden kouluttamia joukkoja voitu varustaa. Tämän katsottiin vaikuttavan negatiivisesti EU:n uskottavuuteen turvallisuustoimijana ja EU-yhteistyön houkuttelevuuteen kumppanimaiden silmissä. Asetelma mahdollisti sen, että kolmannet maat ja niin sanotut ei-valtiolliset toimijat pyrkivät tarjoamaan varusteita EU:n kouluttamille kumppanimaiden joukoille ja vähentämään näin EU:n vaikutusvaltaa. Malliesimerkki tästä on yleisesti Venäjään yhdistetyn palkkasotilasryhmä-Wagnerin toiminta Keski-Afrikan tasavallassa ja Sahelissa.

Rahastossa yhdistyy kaksi aiempaa EU:n tukitoimea: vuodesta 2004 toiminnassa ollut Athena mekanismi, jonka kautta rahoitettiin EU:n osallistumista yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) sotilasoperaatioihin sekä Afrikan rauhanrahasto, joka kautta annettiin tukea Afrikan unionin tai alueellisten järjestöjen johtamille operaatioille.

Rahoitus rauhanrahastoon tulee EU:n budjetin ulkopuolelta eli suoraan jäsenmailta. Rahoitusosuudet jaetaan bruttokansantuoteperusteisesti. Rahoitusta mekanismin kautta on tarkoitus jakaa noin 5 miljardia euroa vuosina 2021-2027. Rahoitus suunnataan EU:n kumppanimaille joko tukemalla jo olemassa olevia EU:n sotilaallisia operaatioita tai tukemalla maan omien asevoimien valmiuksia esimerkiksi tarjoamalla koulutusta, infrastruktuuria ja teknistä tukea. Tuki voidaan saattaa perille myös kansainvälisen organisaation kautta. Rahasto mahdollistaa ensi kertaa sen, että EU voi antaa kiireellistä apua ja reagoida nopeasti kriiseihin, kuten nyt Ukrainan tapauksessa. Hankkeista, kuten Euroopan yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta yleensäkin päätetään yksimielisesti.

Rahaston tarkoitusperät ovat aiheuttaneet julkista keskustelua: miten rauhaa edistetään tukemalla asevoimia haavoittuvissa maissa? Eikö aseapu pikemminkin lisää turvattomuutta? Kysymyksiä on herättänyt myös ihmisoikeudet sekä se päätyykö materiaali varmasti oikeisiin käsiin? Mitä jos saatua tukea käytetään ihmisoikeusrikkomuksissa?

EPF:n perusajatus on, että EU kykenee instrumentin avulla konkreettisesti tukemaan kumppanimaita niiden turvallisuushaasteiden, esimerkiksi terrorismin torjumisen kanssa.  Keskeinen osa rahaston avustustoimia ovat EU:n ulkosuhdehallinnon (EUH) tekemät riskiarvioinnit sekä vahvat suojatoimenpiteet. Avustuskohteet myös perustuvat poliittiseen strategiaan, josta jäsenmaat yhdessä päättävät. Annettava tuki on mahdollista keskeyttää, mikäli esimerkiksi ihmisoikeuksia todetaan loukatun.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell Fontelles pitää puhetta
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell Fontelles. Kuva: European Union

Mitä on tehty rahaston ensimmäisen toimintavuoden aikana?

EPF:n ensimmäiset, vuoden 2021 lopussa hyväksytyt avustustoimet keskittyivät lähinnä Afrikkaan, jossa EU:lla on sotilaallisia koulutusoperaatiota muun muassa Malissa ja Mosambikissa. Sen lisäksi  EPF:n kautta rahoitettiin  avustustoimenpiteitä GeorgianMoldovan tasavallan sekä  Ukrainan  tukemiseksi. Hankkeet sisältävät muun muassa, terveydenhuollon laitteita ja ajoneuvoja sekä muuta tukea asevoimien lääkintäyksikölle.

Suurlähettiläs Hanna Lehtinen vierailee EUTM sotilasoperaatiossa Malissa, kuvassa myös prikaatikenraali Fernando Gracia. Kuva: EUTM Mali

EU:n tuki Ukrainalle

On oletettavaa, että EU:n antama tuki tulee olemaan  pääsääntöisesti luonteeltaan ei-tappavaa. Rahaston kautta on kuitenkin mahdollista rahoittaa kaikenlaista materiaalia, joka ei riko kansainvälisiä sopimuksia. Jäsenmaalla on mahdollisuus vedota niin kutsuttuun rakentavaan pidättäytymiseen, mikäli on kyse tappavasta materiaalista. Tällöin kyseinen jäsenmaa ei osallistu rahoitettavan avustustoimen kustannuksiin tappavan materiaalin osalta.

EU teki 27. helmikuuta 2022 historiaa antamalla ensimmäistä kertaa aseellista tukea Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) kautta. Kyseessä on 450 miljoonan euron tukipaketti Ukrainalle. EU:n sotilasesikunta (EUMS) koordinoi avun perille saattamista. Suomi oli mukana tukemassa aloitetta ja osallistuu sen rahoittamiseen.

Kyseessä on EU:lta voimakas poliittinen signaali ja tuki Ukrainalle. Paketti pitää sisällään myös tukea 50 miljoonan euron edestä ei-tappavaan materiaaliin.

Ukrainan tapauksessa oli kyse hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta ja tapahtumista. Rahaston osalta osoittaa ketteryyttä, että avustustoimi kyettiin hyväksymään nopealla aikataululla ja jäsenmaiden kesken vallitsi yksimielisyys Ukrainan tukemisen tarpeesta.  Tämän tuen kautta pyritiin auttamaan Ukrainaa puolustamaan itseään Venäjän hyökkäystä vastaan ja tällä tavoin luomaan edellytyksiä diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi maiden väilllä.

Kirjoittajat lähetystöneuvos Riitta Gerlander, erityisasiantuntija Meiju Keksi ja erityisasiantuntija Sanna Laaksonen työskentelevät EU-edustustossa ulkosuhteiden parissa, poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (COPS) tiimissä.