Uuden EU-rahoituskehyksen tutkimus- ja innovaatioinstrumentaatio on viittä vaille valmis. Euroopan komission ja teollisuuden yli 20 miljardin euron arvoiset kumppanuudet saadaan lisäksi pian pakettiin. Kokonaisuudesta tuli sellainen kuin EU:kin: moniarvoinen ja rehellisyyden nimissä hivenen monimutkainen.

 

EU:n uudistunut innovaatiorahoitus haastaa suomalaisia

Kaikki sektorit haluavat osansa ”hypestä”, joka innovaatioihin ja uudistamiseen liitetään. Siksi ohjelmavalikkokin on kasvanut. Kokonaisuus on hyvä, vaikka tyylipisteitä karsisi. Näin Suomenkin päätavoite rahoituskehyksen modernisoinnista eteni. Uusien ideoiden sydämenä sykkii tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma Horisontti Eurooppa.

Horisontti Euroopan missioita, strategiaa ja tuloksia hyödyntämällä voi avautua ovia mm. Digitaaliseen Eurooppaan, InvestEU:hun, EU4Healthiin, Innovaatiorahastoon, Avaruusohjelmaan, Lifeen, Euroopan puolustusrahastoon, Global Europeen, rakennerahastoihin, kansalliseen jatkorahoitukseen ja (sanoisin jopa erityisen toivottavasti yksityiseen) rahoitukseen. Uutta scale-up -koneeksi kaavailtua Euroopan innovaationeuvostoa (EIC) jäämme siksikin Suomessa hyvin kiinnostuneina seuraamaan.

Kriteerit, joilla erilaista kehittämisrahoitusta jaetaan, vaihtelevat ohjelmittain merkittävästi. Usein ei mennä ”horisonttimaisesti” avoin kilpailu, läpinäkyvyys ja laatu edellä, vaan taustalla on poliittisemmat valinnat. Rahoituksen hajaantuminen eri ikkunoihin ja instrumentteihin ei ole kovin asiakasystävällistä. Se asettaa haasteita erityisesti pienille yrityksille.

Lisäksi koronakriisiä taltuttamaan luotu elvytyspaketti sekoittaa koko EU:n budjetin rakennetta ja dynamiikkaa, mikä haastaa meidät kaikki. On tärkeää, että seuraamme ja arvioimme tarkkaan niin kansallisella kuin EU-tasolla, millaista hyötyä uudesta ohjelmakokonaisuudesta saadaan irti.

Silti ei pidä lannistua uuden maiseman edessä. Mahdollisuuksia on varmasti enemmän kuin ehdimme hyödyntää. Polut pitää raivata ja peruskunto varmistaa. Eväsreppuun tarvitaan strateginen kartta ja siemenrahoitusta. Ensimmäiseksi kannattaa tutustua Business Finlandin sivuille pystytettyyn EU-rahoitusneuvontaan. Myös kaverilta kysyminen on aina sallittua.

Pallo on vihreä ja digitaalinen, mutta pelikenttä vaihtunut

Vihreä ja digitaalinen siirtymä on EU-politiikan ja -rahoituksen uusi retorinen ja strateginen viitekehys. Se sopii kestävää kasvua korostavalle Suomelle mainiosti, sillä meillä on molemmissa teemoissa paljon osaamista. Merkille pantavaa on, että kaksoissiirtymän yhteydessä mainitaan lähes poikkeuksetta, että ketään ei saa jättää jälkeen. Melkein yhtä usein kuulutetaan eurooppalaista edelläkävijyyttä ja esimerkkiä erityisesti ilmasto-, data- ja tekoälyratkaisuissa. Lisäksi muistutetaan, että Euroopan tulisi vahvistaa teknologista suvereniteettia ja tavoitella strategista autonomiaa, jotta riippuvuudet muiden maiden tai maanosien raaka-aineista tai teknologioista eivät aseta kapuloita omiin rattaisiimme. Perään hönkäistään etenkin pohjoisesta, että avoimen talouden ja multilateralismin periaatteita tulee silti kunnioittaa.

Järjestys ei ole sattumanvarainen. EU:n kilpailukykyä on rakennettu USA:n ja Kiinan teknologisen vahvistumisen, Brexitin ja koronakriisin jälkeen siitä lähtökohdasta, miten kaikki eurooppalaiset saadaan sitoutumaan yhteiseen osaamisvisioon ja -investointeihin. Olemme ikään kuin sakkokierroksella. Vasta tämän ratkaisemisen jälkeen voidaan keskittyä rauhassa siihen, miten uutta globaalia keihäänkärkiosaamista ja kilpailukykyä luodaan, vaalitaan ja vahvistetaan. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia sävyjä Euroopan tulevaisuuskonferenssi tuo keskusteluun. Ranskan puheenjohtajakausi on tämän osalta kriittinen.

Näissä jälkimainingeissa joudumme kohtaamaan toisenkin tosiasian. Suomalaisten innovaatioverkostot ovat virittäytyneitä paitsi kiitettävän globaalisti, myös voimakkaasti Brittien saarten suuntaan. Nyt aukot vanhoissa EU-verkoissa on täytettävä ja se ei ole aivan yksinkertaista.

Meidän on löydettävä kumppaneita yhä enemmän asiakohtaisesti. Elvytyspaketin EU:n laajuista volyymia hyödyntämällä voimme löytää uusia kumppanuuksia, mahdollisuuksia ja markkinoita suomalaisille innovaatioille ja ratkaisuille. Tutkimuksen näkökulmasta emme saa ylimielistyä – erinomaisia osaamistaskuja voi löytyä kumppaneiksemme ennalta-arvaamattomista paikoista.

On varauduttava taistelemaan luonnonvoimia vastaan, että isot veturit Ranska ja Saksa eivät ime kaikkea hyötyä uudesta rahoitusarkkitehtuurista. Ne pystyvät luomaan parhaat kahdenväliset suhteet, oli kyseessä EU:n ulkopuoliset kumppanit tai EU:n sisällä eniten elvytysrahaa käyttävät maat. Siksi heidän kanssaan ja kauttaan toimiminen on äärimmäisen tärkeää.

Palapeli on haastava ja eteenpäin pääsee vain käärimällä hihat. Toivottavasti kotimaassa hyödynnettiin jo kasvaneita mahdollisuuksia vaikuttaa suomalaisille ominaisten digitaalisten kanavien kautta Brysselin ja muiden pääkaupunkien suuntaan.

Minimalismista mozartismiin

Puheenjohtajakaudella lanseerasin työryhmissäni minimalistisen lähestymistavan, oli kyse sitten asetustekstin luonnostelusta tai neuvottelukoreografioista. Se toimi. Saimme vaikeissakin asioissa tiukassa aikaikkunassa tuloksia ja tunnustusta lähestymistavasta. Kokoukset kuitenkin venyivät tapansa mukaan välillä pitkiksi. Tämä sai erään puheliaan kollegani puolustautumaan anekdootilla siitä, kuinka Salieri kritisoi Mozartin musiikkia liian moninuottiseksi. Mozart kysyi, mitkä nuotit Salieri ottaisi itse pois.

Viesti on suomalaisille pragmaatikoille olennainen, jotta aaltoilevassa EU-dynamiikassa pärjää. Vaikka ratkaisu olisi lopulta suomalaisen suoraviivainen, kaikkia on kuunneltava. Laatua ja mestariteoksia voi saada aikaan eri tavoin. Jokainen ääni lasketaan. Saman kollegan kanssa ilahduimme aikanaan tilastojen edessä siitä, miten hyvin pienet aktiivisimmin verkostoja rakentavat maat menestyvät vaikkapa monitieteellisissä projekteissa, me pohjoisessa, he etelässä. Hän astui nyt vuorostaan EU-puheenjohtajan rooliin.

Jalkapallon EM-kisojen lomassa oli hauska huomata, miten onkaan kiintynyt Eurooppaan. Kun joka puolelta mannerta löytyy kaveri, sukulainen tai mukava muisto, kaikki voitot tuntuvat pikkuisen omilta ja häviäjien puolesta hieman harmittaa. EU-neuvottelija sai pelin tuoksinnassa itsensä kiinni myös asiattomien asiayhteyksien luomisesta: ”Noin käy, kun sulkee Sveitsin pois Horisontin kvantti- ja avaruushauista.” Mistähän olisi löytynyt vuonna 1987 Olympiastadionilta ostamani Roligan-hatun…

Palataan heinäkuuhun 2021. Rahoitushaut ovat vihdoin avautumassa ja neuvottelupöydät hiljenevät tältä erää. Energia on helteiden jälkeen kohdistettava hyvin konkreettiseen tekemiseen. Suomalaisille innovoijille kansainvälistyminen ja globaalin kasvun tavoittelu ovat elinehtoja. EU sisämarkkinoineen on lievästä kakofoniasta huolimatta siihen edelleen erinomainen ponnahduslauta.

Kirjoittaja Jonna Lehtinen toimi tutkimuksen ja innovaatioiden, avaruuden ja Euratomin erityisasiantuntijana Suomen pysyvässä EU-edustustossa.