Ensimmäinen Kavaku-osastoharjoittelu on tulossa tiensä päähän. Kavakun eli kansainvälisten asioiden valmennuskurssin aikana suoritetaan ainakin kaksi osastoharjoittelua. Tämä minun ensimmäinen osastoharjoitteluni, joka sijoittui Brysseliin Suomen pysyvään edustustoon Euroopan unionissa, päättyy 31.7. Elokuussa aloitan toisen osastoharjoittelun uusissa tehtävissä päämajassa eli ulkoministeriössä Helsingissä. Kirjoittaessani seuraajalleni testamenttia on hyvä aika pohtia, haikein mielin, mitä tästä ensimmäisestä osastoharjoittelusta jääkään käteen.

Korona vaikutti työskentelyyn ja vapaa-aikaan

Ensimmäistä osastoharjoittelua leimasi korona. Siirryin Brysseliin ehkä pahimpaan korona-aikaan lokakuussa 2020. Nopeasti tänne saapumisen jälkeen EU käpertyi etätyöskentelymoodiin. Tämä tarkoitti sitä, että kaikki fyysiset tapaamiset ja kokoukset tapahtuivat etäyhteyksin. Tutustuminen AKT-deskin (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat) työtehtäviin oli haastavaa, kun ei pystynyt kävelemään työkaverin työpöydän ääreen kysymään niitä niin kutsuttuja tyhmiä kysymyksiä. Ihminen on kuitenkin sopeutuva eläin. Fyysinen kanssakäyminen korvattiin puheluilla, etäpalavereilla ja epävirallisemmat tapaamiset etäaftereilla.

Mitä harjoittelusta jäi käteen?

Mitä tästä 10 kuukauden harjoittelusta jää käteen? Hakeuduin tähän tehtävään ilmoittamalla suoraan, etteivät EU:n eri instituutiot ja mekanismit olleet entuudestaan tuttuja. Koen, että saavutin itse itselleni asettamat tavoitteet, eli hahmotan nyt huomattavasti paremmin, miten EU toimii ja miten Brysselissä jäsenmaiden yhdessä tekemät päätökset vaikuttavat unionin ja Suomen ulkopolitiikkaan.

Sain mahtavan tilaisuuden seurata merkittävän EU:n ja yhteensä 79 AKT-maan välisen sopimuksen syntyä. Tämän Post-Cotonou-sopimustekstin sisältöä neuvoteltiin joulukuuhun 2020 asti, joten pääsin itsekin neuvoston kokouksissa pitämään puheenvuoroja Suomelle tärkeistä asioista, joita haluttiin osaksi lopullista sopimustekstiä (erityisesti seksuaaliterveys ja -​oikeus). Sopimusteksti vahvistettiin Portugalin EU-puheenjohtajuuskauden aikana 15.4.2021. Kun kerroin työkavereilleni lähteväni Brysseliin lokakuussa 2020 hoitamaan AKT-delegaatin tehtävää, minulle kerrottiin, että Post-Cotonou-sopimus allekirjoitettaisiin muutaman viikon sisällä saapumisestani Brysseliin. Vielä heinäkuussa 2021 on epäselvää, milloin sopimus lopulta allekirjoitetaan.

Eri EU-jäsenmaiden EU-edustustoissa työskentelevät delegaatit seuraavat useampia eri työryhmiä. EU-jargonilla sanotaan, että näillä henkilöillä on useampi chapeau eli hattu. Oman työryhmäni lisäksi sijaistin kollegoitani monessa muussa työryhmässä, kuten esimerkiksi Afrikka-, kehitys- ja NDICI-työryhmissä (naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline). Tämä kollegoiden sijaistaminen oli tässä diplomaattiuran alkuvaiheessa todella antoisaa, sillä nämä työryhmät linkittyvät moneen tehtävään ulkoministeriön sisällä. Oli mahtavaa vähitellen hahmottaa se, miten Brysselissä tehty työ linkittyy niin moneen eri tasoon koko ulkoministeriössä, ml. edustustoihin.

Huomasin myös sen, miten tunnelma ja työskentelykulttuuri eroavat eri työryhmissä. Neuvoston työryhmissä puheenjohtaja pystyy vaikuttamaan persoonallaan ja asenteellaan siihen, miten delegaatit kokevat työryhmän ja miten agendalla olevat aiheet etenevät työryhmästä seuraaville tasoille.

Suomen edustajana toimiminen neuvoston kokouksissa, joissa jäsenmaat tekevät yhdessä unionin kannalta tärkeitä päätöksiä, pistää asiat perspektiiviin. Olen usein todennut kollegoilleni, että Suomi on päätöksentekoprosesseissa varsin ketterä ja nopea. Kovan paikan tullen kokouksen aikana voi suoraan olla yhteydessä Helsinkiin ja kysyä, mikä on kantamme käsiteltävään asiaan. Monen muun jäsenmaan kohdalla tämän kaltainen ad-hoc-konsultointi olisi utopiaa.

 

Entäpä vapaa-aika?

Koronarajoitukset vaikuttivat myös vapaa-ajan viettoon. Kotiintuloaika oli asia, joka aikuisiällä oli päässyt unohtumaan.  Syksyn ja kevään aikana kotona piti olla joka päivä ennen ulkonaliikkumiskieltoaikaa, eli 22–06. Iltalenkeille ei ollut asiaa, mikäli kokousraporttien kirjoittaminen ulottui myöhään iltaan.

Belgian rajojen ollessa suljettuna matkustimme puolisoni kanssa viikonloppuisin maan rajojen sisäpuolella autolla. Kilometrejä on kertynyt vuoden 2021 puolella jo 1165. Belgia tarjoaa suhteellisen pienestä koostaan huolimatta rutkasti nähtävää. Miltei kaikkialle pääsee 1,5 tunnissa, kiitos koko maan kattavan moottoritieinfran. Suosimme kuitenkin navigaattorin ”vältä moottoritiet”-asetuksen käyttöä, jolloin ajoajat kaksinkertaistuvat, mutta näimme monta kertaa enemmän mielenkiintoisia asioita. Mieleenpainuvimmat paikat olivat Dinant, Bouillon ja koko rannikkoalue.

Belgiassa on mielenkiintoista yrittää ymmärtää sitä, miten maan eri hallintoalueet linkittyvät eroista huolimatta toisiinsa. Belgia koostuu neljästä eri alueesta: pääkaupungista Brysselistä, Flandersista, Walloniasta ja saksankielisestä alueesta. Selkein ero eri alueiden välillä on kieli. Maan sisällä liikkuminen vaatii välillä keskittymistä, sillä samalla kaupungilla voi olla kaksi hyvin erilaista nimeä, riippuen siitä, ovatko paikan nimet esitetty flaamiksi, ranskaksi tai saksaksi. Näiden eri alueiden erot eivät rajoitu pelkästään kielikysymyksiin, sillä rajaa ylittäessä myös kulttuuri muuttuu. Näitä hyvin hienovaraisia eroja mm. flaamien ja vallonien välillä on ollut hyvin mielenkiintoista tutkia aina, kun siirryimme paikasta toiseen.

Usein minulta kysyttyä:

Mikä oli haasteellisinta työssä?

Uusiin aiheisiin perehtyminen nopealla aikataululla. Tähän kuitenkin tottuu nopeasti. Diplomaattiuralla kyky omaksua uutta tietoa on muutenkin äärimmäisen tärkeää.

Mikä oli parasta työssä?

Kokoukset ja erityisesti kokousohjeen sisältämien puheenvuorojen sovittaminen käytyyn keskusteluun. Delegaatit menevät työryhmäkokouksiin pääkaupungin toimittama kokousohje käsissään. Ohje sisältää kansallisen kannan käsiteltäviin aiheisiin sekä spiikit, joita delegaatti lausuu kokouksessa. Ohje ei kuitenkaan aina sellaisenaan sovi kokouksen aikana käytyyn keskusteluun, joten delegaatti joutuu kokouksen aikana muokkaamaan ohjeen kokouksen aikana käytyyn keskusteluun.

Lähtisitkö takaisin Brysseliin?

Ehdottomasti. Belgia tarjoaa mielenkiintoiset puitteet sekä työlle että vapaa-ajalle.

Ovatko belgialaiset ranskanperunat oikeasti niin hyviä kuin sanotaan?

Kyllä, valitettavasti. Ranskalaisten salaisuus on se, että ne paistetaan kaksi kertaa eläinperäisessä rasvassa. Belgialaiset ranskalaiset ovat niin hyviä, että niitä käytetään jopa patongin täytteenä. Tämä mitraillette-niminen kilokaloripommi on brysseliläisten ylpeys.

 

Karim Aissa Baccouche (@karimbaccouche)

Kirjoittaja on aloittanut Kavakun viime vuonna ja nyt ensimmäisellä osastoharjoittelullaan Brysselissä. Vastaa AKT-työryhmästä, jossa käsitellään unionin yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa. Ennen diplomaattiuralle siirtymistä työskenteli sisäministeriössä kieli- ja kulttuuriasiantuntijana (arabia). Palvellut kahdessa kriisinhallintaoperaatiossa.