Kun Euroopan komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen heinäkuussa 2019 esitteli poliittisia suuntaviivojaan uudelle komissiolle, mukana oli myös kaksivuotinen Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi. Sen ideana olisi tuoda yhteen kansalaisia ja EU:n toimielinten edustajia keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta.
Alkuperäinen ajatus konferenssista ei ollut vain von der Leyenin oma, vaan taustalla oli useiden eurooppalaisten vaikuttajien huoli kasvavasta euroskeptismistä. Vaikka mielipidetiedustelujen mukaan monessa maassa EU:n arvo näkyi vain kasvaneen Brexitin myötä, useat EU-kansalaiset eivät tunne eurooppalaista projektia omakseen. Oli siis aika saada kansalaiset tiiviimmin mukaan keskustelemaan siitä, mitä EU:n pitäisi tehdä ja mitä ei, ja minkälaisen unionin kansalaiset haluaisivat tulevaisuudessa nähdä.
Keväällä 2020 konferenssin sisältöä ja toteuttamista koskevat neuvottelut komission, parlamentin ja neuvoston välillä olivat jo pitkällä ja tavoitteena oli käynnistää konferenssi juhlallisin menoin Eurooppa-päivänä 9.5. Koronavirus ei näistä suunnitelmista piitannut ja joksikin aikaa konferenssin valmistelut laitettiin jäihin. Tulevaisuuskeskustelulle ei ollut aikaa ja EU:n piti keskittyä käsillä olevan kriisin hoitamiseen.
Kohti kansalaislähtöistä konferenssia
Neuvottelut saatiin käynnistymään uudestaan vasta vuoden 2021 alkupuolella. Edelliseltä neuvottelukierrokselta oli yhä auki vaikeita asioita, kuten joidenkin harvojen jäsenmaiden ja parlamentin halu keskustella myös EU:n perussopimusten uudistamisesta. Suurin osa jäsenmaista, mukaan lukien Suomi, ei ajatuksesta innostunut sen paremmin kuin komissiokaan. Konferenssin tulisi keskittyä aiheisiin, joista useimmat kansalaiset ovat kiinnostuneita eikä EU:n institutionaalinen rakenne yleensä niihin kuulu.
Väännön jälkeen institutionaalisen keskustelun maltillisuutta kannattavat jäsenmaat veivät voiton. Sovittiin, että konferenssi keskittyy kansalaisille tärkeisiin aiheisiin, kuten esimerkiksi terveyteen, ilmastonmuutokseen, maahanmuuttoon, turvallisuuteen, digitaalisuuteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, talouteen tai EU:n asemaan maailmassa.
Erityistä huomiota haluttiin kiinnittää nuorten mielipiteisiin ja varmistaa, että konferenssiin liittyviä keskustelutapahtumia voisi perustaa periaatteessa kuka tahansa, myös unioniin kriittisesti suhtautuvat tahot.
Kansalaisten aika osallistua
Konferenssi saatiin vihdoin käynnistettyä juhlallisin menoin Strasbourgissa 9.5.2021 tasan vuoden aikataulusta myöhässä. Osittain koronaviruksesta johtuen, osittain jo aikaisemminkin suunnitellusti, konferenssille luotu monikielinen digitaalinen alusta on saanut ison roolin konferenssin toteutuksesta. Sivustolla on mahdollista tutkia erilaisia keskustelutilaisuuksia ympäri Eurooppaa (ja EU:n ulkopuolella), perustaa niitä tai käydä keskustelua suoraan alustalla.
Tulossa on satoja erilaisia tapahtumia eri ympäri Eurooppaa. Suomesta rekisteröityneitä tapahtumia ei vielä juuri löydy, mutta niitä on sinne pikkuhiljaa tulossa. Esimerkiksi Eurooppalainen Suomi ry on jo pitkällä useiden erilaisten tapahtuminen valmistelussa yhteistyössä mm. Eurooppatiedotuksen ja Valtioneuvoston kanslian kanssa.
Konferenssin loppupäätelmät on määrä antaa keväällä 2022 Ranskan EU-puheenjohtajuuskauden aikana. Loppupäätelmät eivät kuitenkaan ole loppupiste. EU:n toimielimet ovat sitoutuneet siihen, että konferenssi ei ole vain keskusteluharjoitus. Kansalaisilta saatavan palautteen perusteella on esimerkiksi mahdollista, että komissio antaa uusia lainsäädäntöaloitteita, ja tarkistaa tai peruuttaa olemassa olevia. Nyt on siis hyvä aika osallistua ja kertoa mitä EU-kansalaisena unionilta haluaa tulevaisuudessa.
Kirjoittaja Mikael Kekkonen on institutionaalisten kysymysten ja EU-rekrytointien erityisasiantuntija Suomen EU-edustustossa.