Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on ottanut harppauksia viime vuosina ja se on vahvistanut EU:n roolia globaalina toimijana. Merkittävällä globaalilla toimijalla tulee olla puolustuspolitiikkansa tukena teknologisesti kehittynyt ja kilpailukykyinen oma puolustusteollisuus.
Puolustusmateriaali- ja teknologiakustannukset kasvavat niin Suomessa kuin Euroopassa. Puolustusteollisuus on EU:lle teknologisesti ja taloudellisesti tärkeä ala. EU:n laajuisesti se työllistää noin 360 000 henkilöä, liikevaihdon ollessa noin 100 miljardia vuodessa.
Eurooppalainen puolustusteollisuus eroaa kilpailijoistaan sillä, että eurooppalaisen puolustusteollisuuden tuotantomäärät ovat pienentyneet ja ala on keskittynyt korkean teknologian tuotteisiin. Eurooppalaista puolustusteollisuutta leimaa fragmentoituminen, eurooppalaiset yritykset ovat kilpailijoita keskenään ja useassa maassa teollisuuden alalla on kansallisesti vahva poliittinen merkitys.
EU:n näkökulmasta vastaus näihin haasteisiin on tiiviimpi eurooppalainen yhteistyö.
EU:n komissio aktivoitunut puolustusteollisissa kysymyksissä
Eurooppalaista puolustusyhteistyötä on toisinaan moitittu paperinmakuiseksi. Yksi merkittävä edistysaskel on EU:n komission astuminen mukaan puolustuskentälle. Komissio on tuonut mukaan puolustusyhteistyötä vauhdittamaan uuden insentiivin – rahan. Toki komissiolla on toinenkin merkittävä työkalu – valta tehdä lainsäädäntöaloitteita.
Yksi konkreettinen osoitus siitä, että puolustukseen ja puolustusteollisuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet tärkeäksi EU:n agendalle on se, että Ursula von der Leyenin johtamaan komissioon perustettiin uusi puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosasto, ”DG DEFIS” (Directorate General of Defence Industry and Space), jota johtaa suomalainen Timo Pesonen.
Tämä uusi pääosasto on toistaiseksi komission näkökulmasta vielä pieni, siellä työskentelee noin 50 henkilöä, pian myös Suomesta lähetettävä kansallinen asiantuntija. Merkittävää kuitenkin on se, että puolustusteollisuus on komissiolle uusi aluevaltaus, vaikkakin sen piiristä on syntynyt sitten vuoden 2007 niin kutsuttu puolustuspaketti, kaksi direktiiviä, joista toinen koskee puolustusmateriaalihankintoja ja toinen puolustustarvikkeiden vientiä. Sen sijaan avaruus, joka myös kuuluu keskeisenä DG DEFIS:n toimintaan, on komissiolle tuttu ala.
Komissiossa on tällä hetkellä käynnissä kaksi puolustusteollista ohjelmaa; EU:n puolustusteollinen kehittämisohjelma (European Defence Industrial Development Programme, EDIDP) sekä Euroopan puolustusrahasto (European Defence Fund, EDF). EDIDP on arvoltaan 500 miljoonaa euroa ja Euroopan puolustusrahasto noin 7 miljardia. Molemmat ohjelmat ovat kilpailullisia ja rahoitus kohdentuu puolustusteollisuudelle. Rahoituksen saamisen kriteereinä muun muassa rajat ylittävä yhteistyö sekä teknologinen innovatiivisuus. Myös jäsenmaiden tukea hankkeelle edellytetään. Ohjelmissa painotetaan tukea pk-yrityksille, joita puolustusteollisuuden parissa on paljon. Näin on asia myös Suomessa. Rahoituksen avulla ja innoittamana pyritään saattamaan eri maiden puolustusteollisuutta toimimaan yhdessä sekä kehittämään teknologisesti kilpailukykyisiä tuotteita. EDIDP ohjelma kattaa vuodet 2019 ja 2020, ja EDF käynnistyy vuonna 2021 ja on seitsenvuotinen.
Komission näkökulmasta puolustusteollisuus on teollisuusala muiden joukossa osana sisämarkkinoita. EU-hankkeiden tavoite onkin vahvistaa puolustusteollisuuden kilpailukykyä eurooppalaisen yhteistyön kautta. Useimmat jäsenmaat ja eurooppalainen puolustusteollisuus taas ovat halunneet korostaa puolustusteollisuuden omaleimaisuutta, joka syntyy sen ja kansallisten puolustusvoimien tiiviistä yhteistyöstä sekä halusta hankkia kriittiset sotilaalliset teknologiat kotimaasta. Useassa maassa valtio on myös omistajana keskeisissä puolustusteollisuusyrityksissä.
Muun muassa näiden seikkojen vuoksi puolustusteollisuus on, esimerkiksi veropolitiikan tavoin, haluttu pitää kansallisissa käsissä.
Hallitustenvälisellä yhteistyöllä on puolustus(teollisuus)politiikassa edelleen paikkansa
Huolimatta siitä, että kaikki jäsenmaat näkevät eurooppalaisen puolustusteollisuuden yhteistyössä paljon etuja, ovat puolustusteollisuusmarkkinat EU:n sisällä yhä melko suljetut. Kotimaiselta puolustusteollisuudelta hankkimisella on pitkät perinteet ja taustalla huoltovarmuudelliset syyt. EU-yhteistyöllä on pyritty luomaan kattavat sotilaallisen huoltovarmuuden järjestelyt EU-maiden kesken, mutta toistaiseksi nämä pyrkimykset eivät ole tuottaneet konkreettisia tuloksia.
Puolustusteollista yhteistyötä toteutetaan myös hallitustasolla, vuonna 2005 perustetun Euroopan puolustusviraston (European Defence Agency, EDA) puitteissa. EDA on tosin muutakin kuin puolustusmateriaalivirasto; sen tehtävä on tukea laaja-alaisesti unionin suorituskyvyn kehittymistä, jotta unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittinen rooli tulee hoidetuksi. Suomea EDA:n johtokunnassa edustaa puolustusministeri. Myös EDA on suomalaisessa johdossa, sillä suomalainen Olli Ruutu on työskennellyt vuodesta 2018 EDA:n varatoimitusjohtajana.
Suomen EU-edustusto valmiina tukemaan
EU:n uskottavuudelle on tärkeää, että nämä EU-komission käynnissä olevat rahoitusohjelmat ovat onnistuneita ja tuottavat eurooppalaista lisäarvoa. Jollei raha saa jäsenmaita tekemään yhteistyötä, mikä sitten saisi?
Suomalaiselle puolustusteollisuudelle asiointi EU-komission kanssa on uutta. Myös rahoituksen hakeminen ja kilpailuun osallistuminen on uusi prosessi; jakaahan komissio nyt ensimmäistä kertaa rahoitusta myös puolustusteollisuudelle. Me EU-edustustossa olemme valmiita tukemaan kaikissa kysymyksissä. EU-edustustossa työskentelee koko Suomen valtionhallinto pienoiskoossa, joten varmasti löytyy joku, joka osaa auttaa.
Olkaa rohkeasti yhteydessä!
Sanna Laaksonen
Olen puolustusmateriaaliasiantuntijana ”kaksoishatutettu” niin EU:n kuin Naton puolelle. Sama käytäntö on monessa muussakin pienemmässä EU-maassa. Omassa työssäni mielenkiintoista on työskennellä paitsi EU-edustustossa ja Naton puolella kuin myös teollisuuden kanssa. Olen nykyisessä tehtävässäni virkavapaalla puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen virasta. Puolustusministeriössä olen työskennellyt 15 vuoden ajan, hetken myös pääesikunnassa. Pääasialliset työtehtävät ovat koko ajan liittyneet EU-yhteistyöhön. Olen myös ollut virkamiesvaihdossa Ruotsin puolustusministeriössä, sielläkin EU-asioiden parissa. Opintoni olen suorittanut niin Suomessa kuin ulkomailla. Hienoa on saada olla täällä Brysselissä ja edustaa Suomea!