Serbia ja Kosovo – vuoropuhelulla kohti suhteiden normalisointia, horisontissa EU-jäsenyys

Serbia ja Kosovo ovat käyneet EU:n tukemaa suhteiden normalisointiin tähtäävää vuoropuhelua vuodesta 2011 alkaen. Haasteista huolimatta vuoropuhelussa on saavutettu konkreettisia edistysaskeleita. Päätavoitteena on kokonaisvaltainen ja juridisesti sitova sopimus, joka helpottaisi kansalaisten elämää. Vuoropuhelu on myös yhtenä edellytyksenä Serbian ja Kosovon EU-jäsenyydelle.

Serbian vihreäkupolinen parlamenttirakennus Belgradin keskustassa.
Serbian vihreäkupolinen parlamenttirakennus Belgradin keskustassa. Samassa rakennuksessa kokoontuivat aikaisemmin Jugoslavian (1918-1992) sekä Serbian ja Montenegron (1992-2006) parlamentit. Kuva: Päivi Alatalo

Länsi-Balkanista puhutaan usein Euroopan heikkona kohtana. Alueen vakautuminen, vaurastuminen ja demokratian vahvistuminen on myös Euroopan unionin intressissä ja näitä tavoitteita pyritään edistämään  laajentumispolitiikalla. Unionin jäsenyyttä tavoitteleville maille tarjotaan siihen mahdollisuus, eli jäsenyysperspektiivi. Jäsenyyden dellytyksenä on, että ne muun muassa yhdenmukaistavat lainsäädäntönsä, toimintatapansa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa EU:n kanssa.

Monet Länsi-Balkanin haasteista, kuten muuttoliikkeen hallinta ja rajat ylittävät ympäristöongelmat, heijastuvat suoraan EU:hun. Pysyvät ratkaisut on löydettävissä vain tiiviillä yhteistyöllä.

EU-perspektiivin toivotaan myös hillitsevän alueen vahvoja etnisiä jännitteitä. Jännitteiden osalta historia on Jugoslavian hajoamissotia vanhempi, ja niillä on edelleen potentiaalia leimahtaa.

Yksi Länsi-Balkanin keskeisimmistä ratkaisemattomista ongelmista on Kosovon-kysymys

Lisäksi Länsi-Balkanin kiinteämpi sitominen EU:hun on tärkeää myös siksi, että muutkin toimijat, kuten Venäjä ja Kiina, pyrkivät vahvistamaan asemiaan alueella. Niiden tavoitteet ja arvot eivät useinkaan ole yhteneväisiä EU:n kanssa.

Yksi Länsi-Balkanin keskeisimmistä ratkaisemattomista ongelmista on Kosovon-kysymys, jota kutsutaan toisinaan myös avohaavaksi EU:n kyljessä. Ratkaisun löytäminen kysymykseen on tärkeää myös EU:n laajentumispolitiikan näkökulmasta.

Kosovon pitkä tie itsenäisyyteen

Serbia ei ole hyväksynyt Kosovon itsenäisyysjulistusta vuodelta 2008, vaan pitää Kosovoa edelleen ”Kosovo ja Metohija” -nimisenä maakuntanaan. Kysymys on Serbialle vaikea ja tunnepitoinen. Kosovon aluetta pidetään Serbian kulttuurin ja uskonnon kehtona, ja maan kansalaismielipide ja vahva ortodoksikirkko vastustavat voimakkaasti Kosovon itsenäisyyttä.

Kosovon on tunnustanut noin puolet YK:n jäsenmaista, viimeisimpänä Israel syyskuussa 2020. Suomi tunnusti Kosovon ensimmäisten joukossa, ja presidentti Martti Ahtisaarella oli keskeinen rooli YK:n erityisedustajana Kosovon asemaa koskevassa prosessissa vuosina 2005-2008.

Kosovon kiistanalainen asema estää sen liittymisen keskeisten kansainvälisten järjestöjen jäseneksi

Serbia katsoo 18:n maan peruneen tunnustuksensa. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista Venäjä ja Kiina ja EU:n jäsenmaista Espanja, Kreikka, Kypros, Romania ja Slovakia eivät ole tunnustaneet Kosovoa.

Käytännössä Kosovon kiistanalainen asema estää sen liittymisen YK:n, EU:n, Naton ja monien muiden keskeisten kansainvälisten järjestöjen jäseneksi. Olympialaisiin ja kansainvälisiin jalkapalloturnauksiin Kosovo pystyy kuitenkin osallistumaan kansallisella joukkueella.

Kosovon kansalliskirjasto Pristinassa.
Kosovon kansalliskirjasto on yksi Pristinan maamerkeistä. Rakennuksen estetiikasta on erilaisia näkemyksiä, mutta ainakin se jää mieleen. Kuva: Päivi Alatalo

Tavoitteena EU-jäsenyys ja hyvät naapuruussuhteet

Serbia ja Kosovo tavoittelevat kummatkin EU-jäsenyyttä. Serbia sai EU:n ehdokasmaastatuksen vuonna 2012 ja käy tällä hetkellä jäsenyysneuvotteluja. Kosovo taas on mahdollinen ehdokasmaa.

Hyvät naapuruussuhteet ovat Länsi-Balkanin maiden kohdalla EU-jäsenyyden yhtenä ehtona. Käytännössä Serbian ja Kosovon EU-jäsenyyden toteutuminen edellyttää, että ne normalisoivat keskinäiset suhteensa sen lisäksi, että muutkin jäsenyyskriteerit täyttyvät. Suhteiden normalisointiin pyritään vuonna 2011 käynnistyneellä EU:n tukemalla vuoropuhelulla.

EU-jäsenyysperspektiivin ohella tavoitteen saavuttaminen toisi Serbialle ja Kosovolle monia käytännön hyötyjä: se helpottaisi ihmisten liikkuvuutta, opiskelua ja työntekoa sekä avaisi uusia mahdollisuuksia kaupalle ja investoinneille. Lisäksi suhteita kuormittavien jännitteiden purkaminen ja liennytys edistäisi alueellista vakautta ja parantaisi kansalaisten elämänlaatua myös laajemmin.

Vuoropuhelua EU:n tuella

YK:n yleiskokouksen tukee EU:n roolia Serbian ja Kosovon vuoropuhelussa . EU tekee asiassa yhteistyötä myös muiden keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa.

EU:n puolelta vuoropuhelun avainhenkilö on erityisedustaja Miroslav Lajčak, joka nimitettiin tehtäväänsä huhtikuussa 2020. Lajčak on Slovakian entinen ulkoministeri. Hän on aikaisemmin toiminut korkean tason EU-tehtävissä muun muassa Bosnia-Hertsegovinassa vuosina 2007-2008 sekä Montenegron itsenäisyyttä koskevan kansanäänestyksen yhteydessä vuonna 2006. Länsi-Balkan oli siis hänelle jo ennestään tuttu alue.

Ajoittain kiristyvistä jännitteistä huolimatta vuoropuhelussa on saavutettu konkreettisia edistysaskelia

Serbian ja Kosovon vuoropuhelusta ei ole puuttunut haasteita, ja tapaamiset olivat pitkään pysähdyksissä ennen kuin erityisedustaja Lajčak aloitti tehtävässään. Ajoittain kiristyvistä jännitteistä ja muista vaikeuksista huolimatta vuoropuhelussa on saavutettu konkreettisia edistysaskelia. Esimerkiksi Kosovon serbipoliisit ja oikeuslaitos on integroitu Kosovon järjestelmään, Kosovo on ottanut kansainvälisen suuntanumeron käyttöön, yliopistotutkintoja on tunnustettu vastavuoroisesti ja yhteistä rajahallinnointia on järjestetty.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell ja erityisedustaja Miroslav Lajčak.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell ja erityisedustaja Miroslav Lajčak videovälitteisessä vuoropuhelutapaamisessa heinäkuussa 2020. Kuva: Euroopan unioni

Vuoropuhelussa rohkaisevaa edistystä

Vuoropuhelun päätavoitteeksi on asetettu kokonaisvaltainen ja juridisesti sitova sopimus, joka ratkaisee kaikki jäljellä olevat avoimet kysymykset. On myös tärkeää, että kaikesta tähän mennessä sovitusta pidetään kiinni ja että se toimeenpannaan. Erityisedustaja Lajčak uskoo, että kokonaisvaltaisen sopimuksen saavuttaminen on realistista, joskaan hän ei pidä tarkoituksenmukaisena asettaa sille aikataulutavoitetta.

Syksyn 2020 aikana vuoropuhelussa saavutettiin rohkaisevaa edistystä taloudellista yhteistyötä, pakolaisia ja keskinäisiä omaisuusvaateita koskevissa kysymyksissä. Jäljellä olevat ratkaistavat asiat eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia, ja kaiken keskiössä on Kosovon statuskysymys.

Miten tästä eteenpäin?

Kestävää ratkaisua ei ole mahdollista sanella ulkoapäin, vaan osapuolten on päästävä siitä yhteisymmärrykseen. Ratkaisun tulee myös olla kansainvälisen lain mukainen ja edistää alueellista vakautta. Esimerkiksi aika ajoin ehdotettu Kosovon rajan uudelleenmäärittely etnisten alueiden mukaan olisi monella tapaa ongelmallista, ja se myös saattaisi avata muita vastaavia kysymyksiä alueella.

Vaikka nykytilanne on parempi kuin avoin konflikti, se ei voi jatkua loputtomiin.

Keskeisistä kansainvälisistä toimijoista Yhdysvallat tukee EU:ta vuoropuhelussa ja toivoo Serbialta ja Kosovolta toistensa vastavuoroista tunnustamista. Yhdysvaltain edellisen hallinnon johdolla Serbia ja Kosovo tekivät taloudellisia ja muita kysymyksiä koskevia sopimuksia, joiden toimeenpano ja käytännön merkitys ovat toistaiseksi osittain avoinna. Venäjä tukee Serbiaa ja korostaa YK:n roolia, mutta on ilmoittanut olevansa valmis kannattamaan sellaista ratkaisua Kosovon-kysymykseen, jonka Serbia hyväksyy.

Vaikka nykytilanne on parempi kuin avoin konflikti, se ei voi jatkua loputtomiin. Kukaan tuskin odottaa asioiden ratkeavan yksinkertaisesti ja kivuttomasti, vaan osapuolilta tarvitaan joustoa ja kompromissivalmiutta. Ponnisteluja on kuitenkin tärkeää jatkaa, sillä epäonnistumisen riskit ovat liian suuret ja onnistumisen tuomat palkinnot tavoittelemisen arvoisia.

 

Päivi Alatalo (@AlataloPaivi)Henkilökuvassa kirjoittaja Päivi Alatalo.

Suomen edustaja EU:n laajentumis- ja Länsi-Balkan –työryhmissä elokuusta 2020 alkaen. Sitä ennen neljä vuotta Belgradissa Suomen suurlähetystön kakkosvirkamiehenä. Aikaisempaa kokemusta myös suurlähetystöistä Kuala Lumpurista, Berliinistä, Jakartasta ja Teheranista sekä ulkoministeriöstä mm. Afrikan ja Lähi-idän osastolta ja diplomaattikoulutuksen parista.