Uusi alku transatlanttisille suhteille?

1

Yhdysvaltain ja Euroopan suhteet ovat olleet koetuksella neljän vuoden ajan. Valkoisen talon edellisen haltijan uhkaukset amerikkalaisjoukkojen vetämisestä Euroopasta, tullien asettaminen eurooppalaistuotteille ja vetäytyminen eurooppalaisten tärkeinä pitämistä sopimuksista sekä järjestöistä ovat rasittaneet suhteita.

Joe Bidenin valinta uudeksi presidentiksi on otettu helpotuksella vastaan Brysselissä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesikin Bidenin virkaanastujaisten jälkeen, että nyt EU:lla on ystävä Valkoisessa talossa.

Et voi astua samaan virtaan toista kertaa. – Herakleitos

Transatlanttisten suhteiden uusi alku ei merkitse paluuta presidentti Trumpin kautta edeltävään aikaan. Herakleitoksen kuuluisaa sanontaa ’et voi astua samaan virtaan toista kertaa’ lainaten on hyvä muistaa, etteivät Yhdysvallat ja EU ole enää samanlaisia kuin neljä vuotta sitten. Kulunut kausi on saanut EU:n pohtimaan paikkaansa maailmassa ja nostanut keskustelua omasta toimintakyvystä, mitä myös strategiseksi autonomiaksi kutsutaan.

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin liput liehuvat rinnakkain.
Kuva: ”Bonn – EU flag” by R/DV/RS is licensed under CC BY 2.0 ”US Flag” by PS-OV-ART Patty Sue O’Hair-Vicknair, Artist is licensed under CC BY-SA 2.0

Suhteet tiivistymässä neljän hankalan vuoden jälkeen

Presidentti Trumpin kaudella eurooppalaiset johtajat korostivat puheissaan sitä, että USA on Euroopalle strateginen kumppani, jonka merkitys ei riipu henkilöistä.

Ei käy kuitenkaan kieltäminen, että esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltain välisten noin sadan erilaisen vuoropuhelun tai yhteistyöelimen toiminnassa oli pitkiä taukoja presidentti Trumpin kaudella. Kuvaavaa on, että huipputasolla EU ja Yhdysvallat ovat viimeksi tavanneet vuonna 2018 silloisen komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin vieraillessa Valkoisessa talossa.

Nyt EU, komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto aikovat panostaa kontaktien palauttamiseen kaikilla tasoilla, jotta yhteistyössä päästäisiin Trumpin kautta edeltävälle tasolle ja sitä laajennettaisiin edelleen. Jo varhaisessa vaiheessa Bidenin vaalivoiton jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kutsui tämän vierailulle Brysseliin ja vierailun uskotaan toteutuvan vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla.

Bryssel on muuttunut ajoista, jolloin Biden vieraili siellä varapresidenttinä.

Bryssel on kuitenkin muuttunut ajoista, jolloin Biden vieraili siellä varapresidenttinä. Yhdysvaltojen läheisin kumppani EU:ssa Iso-Britannia ei ole enää jäsen, Saksan liittokansleri Angela Merkelin aikakausi on tulossa päätökseen ja Euroopassa puhaltavat yhä ranskalaisemmat tuulet mitä tulee EU:n geopoliittiseen asemoitumiseen.

Suhteiden luomisen lisäksi positiivinen agenda joudutaan rakentamaan negatiivisen päälle vasten yhä haastavampaa sisäpoliittista, taloudellista, sosiaalista ja turvallisuustilannetta Atlantin molemmin puolin.

Tuleva transatlanttinen asialista

EU on tällä kertaa paremmin varautunut vallanvaihdokseen Washingtonissa ja valmistautunut tuomaan pöytään konkreettisia ehdotuksia uuden dynamiikan aikaansaamiseksi transatlanttisissa suhteissa.

Komission ja korkean edustajan joulukuun alussa 2020 julkaisemassa yhteisessä tiedonannossa esitetään EU:n ehdotuksia ensimmäisiksi askeleiksi kohti uutta transatlanttista globaalin yhteistyön agendaa. Sitä seuranneet neuvoston päätelmät korostavat EU:n valmiutta yhteistyöhön ja kunnianhimoisen transatlanttisen agendan kehittämiseen.

Sekä päätelmien että yhteisen tiedonannon tarkoitus oli toimia viestinä paitsi Yhdysvaltain hallinnolle, myös muulle maailmalle EU:n päättäväisyydestä palauttaa transatlanttiset suhteet entiselle tasolleen ja kehittää niitä edelleen uusiin haasteisiin vastaamiseksi, mukaan lukien pandemiat, ilmastonmuutos ja ympäristö, teknologia ja kauppa sekä demokratiakehitys.

Presidentti Bidenin ensimmäisenä virkapäivänään vahvistama Yhdysvaltain paluu Pariisin ilmastosopimukseen on rohkaiseva pohja yhteistyölle.

EU jaottelee mahdolliset yhteistyöalueet neljään laajaan aihepiiriin:

  1. COVID-19 –pandemian selättämisen lisäksi EU:n ja Yhdysvaltain tulisi yhdessä kehittää valmiutta pandemioihin varautumiseksi, ehkäisemiseksi ja niihin vastaamiseksi jatkossakin sekä vahvistaa Maailman terveysjärjestö WHO:ta.
  2. Globaalien ympäristö- ja ilmastotavoitteiden edistämisessä EU:n ja Yhdysvaltain tulisi ottaa johtajuutta. Tiedonannossa ehdotetaan transatlanttista vihreän kaupan agendaa, jonka puitteissa voitaisiin mm. tehdä yhteinen kauppa ja ilmasto –aloite WTO:ssa sekä sopia toimenpiteistä hiilivuodon estämiseksi.
    Lisäksi ehdotetaan vihreän teknologian liittoumaa yhteistyön lisäämiseksi puhtaan teknologian saralla. Presidentti Bidenin ensimmäisenä virkapäivänään vahvistama Yhdysvaltain paluu Pariisin ilmastosopimukseen on rohkaiseva pohja yhteistyölle.
  3. EU peräänkuuluttaa yhteistyötä teknologian, kaupan ja standardien edistämiseksi. EU:n ja Yhdysvaltain yhteinen arvopohja on luonteva perusta niiden teknologiayhteistyölle, jolla voidaan vastata kilpailevien järjestelmien tuomiin haasteisiin.
  4. EU antaa myös tukensa presidentti Bidenin ehdottamalle huippukokoukselle demokratiakehityksestä ja vahvistaa valmiutensa tehdä yhteisiä sitoumuksia autoritaarisuuden nousun, ihmisoikeusrikkomusten ja korruption vastaisessa taistelussa. EU:n ja Yhdysvaltain tulisi pyrkiä vahvistamaan yhteisille arvoille perustuvaa monenkeskistä järjestelmää.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel puhuu puhujanpöntön takana lehdistölle.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kutsui presidentiksi valitun Joe Bidenin Brysseliin. Tämän vierailua Eurooppa-neuvostoon odotetaan kevätkaudella. Kuva: Euroopan unioni

Kauppajännitteiden purkua toivotaan

Presidentti Trumpin Amerikka ensin -kauppapolitiikka alkoi aiheuttaa jännitteitä pian hänen valtaannousunsa jälkeen. EU sai oman osansa maaliskuussa 2018 kun Yhdysvallat asetti tulleja (ns. 232-tullit) kansalliseen turvallisuuteen vedoten teräs- ja alumiinituotteille lähes kaikista maista, mukaan lukien EU:n jäsenmaat.

Vuonna 2019 WTO:n riitojenratkaisuelin antoi Yhdysvalloille vastatoimioikeuden Airbusin saamien valtiontukien vuoksi. Yhdysvallat asettikin heti mittavat tullit eurooppalaistuotteille. EU:n nostamassa vastaavassa kanteessa Boeingin saamista tuista päätös tuli vasta lokakuussa 2020. EU asetti omat vastatoimensa marraskuussa samana vuonna. Komission pettymykseksi Yhdysvaltain väistyvä hallinto ei vastannut neuvottelutarjoukseen vaan lisäsi vastatoimiaan tammikuun alussa.

Komissio on kuitenkin toiveikas, että uusi hallinto olisi kiinnostunut neuvotteluratkaisusta ja uskoo sen syntyvän kuuden kuukauden kuluessa. Monenvälinen kauppajärjestelmä, WTO:n uudistaminen ja EU-USA-Japani -kolmikantayhteistyö uusien, reilumpien kauppasääntöjen luomiseksi ovat yhteisen tiedonannon listoilla toimista, joissa yhteistyö on kaupan alalla mahdollista ja toivottavaa.

Optimistisimmat toiveet sisältävät osittaisia kaupan helpotuksia ja sääntelyn sektorikohtaista harmonisaatiota sekä entistä yhteistyöpohjaisempaa lähestymistapaa Kiinaan. Laajaan vapaakauppasopimukseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta sekä republikaanien että demokraattien käännyttyä aiempaa protektionistisempaan suuntaan.

Vahvempi EU on parempi kumppani

Käsillä on siis tilaisuus tarkastella uudelleen ja vahvistaa EU:n ja Yhdysvaltain yhteiseen historiaan, arvoihin ja intresseihin perustuvaa suhdetta. EU:n ja Yhdysvaltojen on puolustettava yhteisiä arvojaan maailmanlaajuisesti.

Vaikka Yhdysvallat on tärkeä kumppani, se ei vähennä tarvetta vahvistaa EU:n omia rakenteita ja varautua toimimaan itsenäisemmin tarpeen vaatiessa. Keskustelu tästä on käynnissä eri sektoreilla ja kuten aina, on eri pääkaupungeissa asiasta erilaisia näkemyksiä.

Joissakin jäsenmaissa ollaan huolissaan, että liiallinen strategisen autonomian korostaminen haittaisi transatlanttisten suhteiden uutta alkua. Sisäistä keskustelua hyödyttää kuitenkin se, että EU ei ole enää Yhdysvalloille ensisijaisesti kilpailija, vaan kumppani.

EU ei ole enää Yhdysvalloille ensisijaisesti kilpailija, vaan kumppani.

Yhteisiin haasteisiin vastaaminen tarjoaa mahdollisuuden panna kumppanuus täytäntöön. Samaan aikaan EU:ssa ei voida tuudittautua Yhdysvaltojen suunnanmuutoksen pysyvyyteen saatikka EU:n painoarvon yliarviointiin Yhdysvaltojen näkökulmasta. Ollakseen relevantti kumppani Yhdysvalloille myös tulevaisuudessa, EU:n on oltava jatkossakin kykenevä ja kilpailukykyinen toimija.

 

 

Henkilökuvassa kirjoittaj Petteri Kotilainen.Petteri Kotilainen (@kotilpe)

Petteri Kotilainen työskentelee transatlanttisista suhteista vastaavana virkamiehenä EU-edustustossa. Lisäksi hänen työsalkkuunsa kuuluvat suhteet Latinalaiseen Amerikkaan sekä kauppapolitiikka. Aiemmin hän on työskennellyt ulkomaanedustuksessa Venäjä-kysymysten ja ihmisoikeuksien parissa.

Kommentit

Kaarlo Suotamo 3 vuotta sitten

Kiitos. Hieno selkeyttävä. Kirjoitus