Uusia välineitä ihmisoikeuksien puolustamiseen EU:ssa

EU:n uusi toimintasuunnitelma ihmisoikeuksista ja demokratiasta vuosille 2020-2024 hyväksyttiin marraskuussa ja sen toimeenpano ihmisoikeuksien edistämiseksi on jo käynnistynyt. EU:n ulkosuhdehallinto ja komissio julkistivat marraskuussa myös uuden kunnianhimoisen toimintasuunnitelman sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi EU:n ulkoisissa toimissa (Gender Action Plan III) vuosille 2021-2025. Arsenaalia kasvatettiin lisäksi yhdellä hyvin konkreettisella välineellä, kun EU:n globaali ihmisoikeuspakotejärjestelmä hyväksyttiin 7.12.2020 ulkoasianneuvostossa. Mutta mitä tämä kaikki merkitsee?

Sanapilvi, jossa englanninkielisiä sanoja kuten EU, universaalius, ihmisoikeudet, oikeus, lapset, toiminta.
EU:lla on tärkeä rooli ihmisoikeuksien edistämisessä Euroopassa. Lähde: ”Human Rights” by European External Action Service – EEAS is licensed under CC BY-NC-ND 2.0

Ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan monivuotisen EU-toimintasuunnitelman hyväksyminen on merkittävä virstanpylväs. EU ja sen jäsenvaltiot vahvistavat näin sääntöperustaista kansainvälistä järjestelmää, joka on viime vuosina ollut kovassa vastatuulessa. Samalla viestitämme voimakkaasti tukevamme ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota aikana, jolloin meille itsestään selvien arvojen vastainen toiminta on voimistunut.

Yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Entisestään heikko ihmisoikeustilanne monissa maissa on huonontunut edelleen koronaviruspandemian vahvistaessa negatiivisia trendejä. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt hälyttävästi, haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden ahdinko on syventynyt, yhteiskunnallinen eriarvoistuminen kasvanut ja kuilu köyhien ja rikkaiden maiden välillä lähtenyt jälleen kasvuun. Joissakin maissa pandemiaa on käytetty tekosyynä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kaventamiseen.

Nainen kantaa nauravaa lasta Italian Palermossa.
Nainen kantaa lasta Italian Palermossa. Lähde: “we’re not all born equal” by gato-gato-gato is licensed under CC BY-NC-ND 2.0

Kasvavien haasteiden keskellä edistäen naisten ja tyttöjen oikeuksia ja tasa-arvoa

Tänä vuonna naisten ja tyttöjen oikeuksia koskevan Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman hyväksymisestä on kulunut 25 vuotta, YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman hyväksymisestä 20 vuotta ja UN Womenin perustamisesta 10 vuotta. Juhlavuotta on varjostanut paitsi koronaviruspandemia myös jatkuvat pyrkimykset heikentää naisten ja tyttöjen oikeuksia, ml. seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.

EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin ajankohtana, jota leimaavat unionin sisäiset, mediakynnyksenkin ylittäneet kiistat liittyen sukupuolten tasa-arvoon (gender equality). Tämä toiminta tasa-arvoa, yhtä EU:n ydinarvoa, vastaan on voimistunut tänä vuonna. Yhteisesti sovittua sitoumuspohjaa yritetään tietoisesti rapauttaa.

Samalla asian vastustajat ovat tahtomattaan tehneet palveluksen siinä, että tasa-arvo (gender equality) –keskustelu on noussut kaikkien tietoisuuteen ja saanut aikaan positiivisen hyökyaallon tasa-arvon puolesta. Asiasta on väännetty kättä eri tasoilla ja eri tahoilla EU-koneistossa. Periksi ei anneta.

Ryhmä ihmisiä (meppejä) käsissään plakaatit, joissa lukee #IstanbulConvetion.
Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tuli voimaan 1.8.2014. Lähde: ”Photo-OP // the first anniversary of the EU signature to the Council of Europe Convention to prevent and combat gender-based violence and domestic violence, the so-called Istanbul Convention” by ALDE Group is licensed under CC BY-ND 2.0

EU:n instituutiot lanseerasivat EU:n kolmannen toimintasuunnitelman sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi EU:n ulkoisissa suhteissa näyttävästi 25.11. Selkeänä viestinä on ollut asian priorisoiminen ja tehokas toimeenpano. Ei jäädä odottamaan parempia aikoja.

Konkreettisia tavoitteita ja välineitä ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen

Molemmat edellä mainitut toimintasuunnitelmat sisältävät yhteisiä tavoitteita ja välineitä kahden- ja monenväliseen toimintaan kolmansien maiden kanssa. Toimeenpanoa seurataan säännöllisesti. Konkreettisten tavoitteiden avulla siirrytään sanoista tekoihin.

Ihmisoikeus- ja demokratiatoimintasuunnitelmassa EU vahvistaa esimerkiksi kykyään havaita ja puuttua kansalaisyhteiskunnan toimintatilan rajoituksiin aikaisessa vaiheessa. EU sitoutuu myös kehittämään vaalivalvontametodologiaansa liittyen sosiaalisen median ja muiden digitaalisten teknologioiden käyttöön kampanjoissa.

Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa kolmannessa EU:n toimintasuunnitelmassa lisätään painotusta taloudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin. Siinä myös edistetään edelleen tyttöjen ja naisten vaikutusmahdollisuuksia ja tasa-arvoista osallistumista ja johtajuutta. Toimintaan integroidaan EU:n naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma ja tämän tavoitteet. Uusina alueina hyödynnetään vihreän siirtymän ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

Lisää työkaluja EU:lle – uusi ihmisoikeuspakotejärjestelmä

Joulukuussa voimaan tullut EU:n uusi, maailmanlaajuinen ihmisoikeuspakotejärjestelmä tuo tärkeän lisän EU:n ulkopolitiikan ja ihmisoikeuspolitiikan työkalupakkiin. Se vahvistaa EU:n ulkopoliittisten toimien vaikuttavuutta ja edistää ihmisoikeuksien puolustamista hyvin konkreettisella ja suoralla tavalla.

Pakotejärjestelmä mahdollistaa varojen jäädytykset ja maahantulokieltojen asettamisen henkilöille ja organisaatioille, jotka ovat vastuussa ihmisoikeusloukkauksista tai -rikkomuksista. Ihmisoikeusloukkausten tai -rikkomusten tulee olla vakavia tai muutoin laajalle levinneitä ja systemaattisia tai EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta vakavaa huolta aiheuttavia.

EU:n ihmisoikeustyö jatkuu haasteisessa ympäristössä

EU:n tekemän ihmisoikeustyön tulee voida vastata jatkossakin kasvaneisiin haasteisiin. Samalla unionin ja jäsenvaltioiden on voitava käyttää maksimaalisesti hyväkseen olemassa olevia välineitä. Ihmisoikeuksien, mukaan lukien tasa-arvon osalta kehityksen on kuljettava eteenpäin, ei taaksepäin.

 

 

Henkilökuvassa kirjoittaja Katja Koskela.

Katja Koskela

Toimii ihmisoikeuksista ja kehitysyhteistyöstä vastaavana virkamiehenä EU-edustustossa, jossa aloitti elokuussa 2020. Työskennellyt tätä ennen kahdesti Wienissä Suomen Etyj-delegaatiossa sekä ulkoministeriön lähettämänä asiantuntijana Etyjin sihteeristön konfliktinestokeskuksessa. Palvellut myös ulkoministeriön poliittisella osastolla, itäosastolla, taloudellisten ulkosuhteiden osastolla ja Eurooppa-osastolla.

 

Leave a Reply