Myanmarin suurimman kaupungin Yangonin laitamilla monsuunisateet muuttavat tiet liejuksi. Kolera ja muut kulkutaudit piinaavat ahdingossa elävää köyhää väestöä. Millaista on vammaisen ihmisen elämä tällaisissa olosuhteissa?

Ihmisarvoisesta elämästä ei voi puhua, kun mahdollisuudet hoitoon, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen on evätty kokonaan.

Suomen Bangkokin suurlähetystö tukee paikalliseen yhteistyöhön suunnatulla rahoituksella myanmarilaista Shwe Minn Tha -säätiötä, joka auttaa vammaisia ja heidän perheitään selviytymään arjesta tarjoamalla heille asianmukaista hoitoa, vertaistukea sekä tietoa vammaisten oikeuksista.

Järjestön arvioiden mukaan yksin Etelä-Dagonin alueella, jossa projekti toimii, elää noin 600 vammaista.

Kuten monissa muissakin kehitysmaissa, myös Myanmarissa vammaiset elävät usein perheensä päätösvallan armoilla, eristyksessä yhteisöstään ja ilman mahdollisuuksia koulutukseen tai ammattiin.

Elannosta kamppaileville perheille vammaisuus on usein lisätaakka ja vain harvoin he voivat tukeutua ulkopuoliseen apuun.

Hoitoa, tietoa ja sosiaalisia verkostoja

Shwe Minn Tha -säätiö ja sen omistautuneet työntekijät ja vapaaehtoiset taistelevat vammaisten oikeuksien puolesta ja edistävät heidän elämänlaatuaan. Säätiön kaksi tukiryhmää, joihin molempiin kuuluu fysioterapeutti, yhteisökouluttaja sekä vapaaehtoinen vammaispotilas, kiertävät Etelä-Dagonia talosta taloon, sateesta ja taudeista piittaamatta.

Oman kotinsa turvassa vammaiset saavat yksilöllistä hoitoa sekä hoitosuunnitelman. Hoitoon voi kuulua myös erikoissairaanhoitoa, jonka kulut säätiö kattaa kokonaisuudessaan. Ainakin yhdelle perheenjäsenelle opetetaan vammaishoidon perusteet hoidon jatkuvuuden takaamiseksi.

Fyysisen avun lisäksi järjestön työntekijät jakavat tietoa ja levittävät uusia ajatuksia ja asenteita. Usein perheet muuttavat suhtautumistaan esimerkiksi kehitysvammaisten lastensa koulunkäyntiin, kun vammaisten oikeuksista puhutaan ja korostetaan kuntouttamisen hyötyjä. Jos lapsi pääsee kouluun ja saa sitä kautta itselleen ammatin, keventää se huomattavasti perheen jo raskasta työtaakkaa.

Shwe Minn Than perimmäisenä tarkoituksena on antaa ääni niille, joilla ei ole minkäänlaista kanavaa osallistua yhteisönsä elämään tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ensimmäinen askel tässä taistelussa on vammaisten verkostoituminen. Säätiö on perustanut Etelä-Dagoniin jo 14 aktiivista vertaistukiryhmää, joissa vammaiset voivat jakaa tietoa, ratkaista yhteisiä ongelmia ja kannustaa toisiaan.

Tapaamisiin tullaan mielellään – on rohkaisevaa nähdä samojen ongelmien kanssa painivia ihmisiä. Usealle osallistujalle vertaistukiryhmä on ainut yhteys ympäröivään maailmaan.

Itseluottamuksen noustessa voi seuraava etappi olla esimerkiksi osallistuminen yhteisön uskonnollisiin tapahtumiin. Myös harrastustoiminnan aloittaminen on mahdollista järjestön tuella. Urheilutapahtumat, tanssiteatteri ja kirjallisuusillat vetävät satoja osallistujia. Lisäksi säätiö järjestää lukuisia retkiä, jotka avartavat vammaisten ajattelua ja antavat heille näkyvyyttä.

Harva kehitysvammaisista olisi osannut edes haaveilla retkestä pääkaupungin nähtävyyksiin, saati pääsystä maan parlamenttiin puhumaan vammaisten oikeuksista kansallissankariksi nousseen oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin kanssa.

Työtä perusoikeuksien takaamiseksi

Paljon työtä on edelleen tehtävä, jotta yhteisön ja päättäjien asenteet todella muuttuvat. Niinkin itsestään selvä asia kuin oikeus käydä koulua, joka on julistettu myös YK:n vuosituhattavoitteissa, on Myanmarin vammaisille lapsille harvinainen mahdollisuus. Opettajat eivät usko vammaisten lasten pärjäämiseen ja lapsia syrjitään.

Säätiö kamppailee jatkuvasti murtaakseen vammaisten oppimiskykyä koskevia ennakkoluuloja ja muuttaakseen vanhanaikaista ajattelua sekä kouluissa että vammaisten perheissä.

Koulunkäynnin lisäksi suuria puutteita on edelleen myös muissa vammaisten perusoikeuksissa. He joutuvat usein fyysisen ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi ja mikä pahinta, tapauksista yleensä vaietaan. Vuoden 2012 jouluaattona 12-vuotias tyttö raiskattiin Etelä-Dagonissa. Kymmenen oikeudenkäynnin ja Shwe Minn Than pitkäjänteisen työn ja painostuksen ansiosta tekijä saatiin vastuuseen teoistaan ja hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen.

Tukemalla vammaisten oikeuksia edistäviä hankkeita kehitysmaiden köyhimmillä alueilla varmistetaan konkreettinen tuki heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Hankkeen tuomat hyödyt vammaisille ja heidän perheilleen ovat selvästi nähtävissä. Taistelu ihmisarvoisesta elämästä, jossa jokaiselle turvataan perusoikeudet ja annetaan ääni puhua, on kovan työn arvoista.

• Lue lisää Myanmarin vammaisten elämästä ja Shwe Minn Tha -järjestön työstä Global.finlandin jutusta.

 

Jenni Mikkola