Tham Hinin pakolaisleiriltä Ajokseen ja Merikarvialle – mistä burmalaispakolaiset tulevat Suomeen?
Suomi on neljänneksi suurin vastaanottajamaa Thaimaan länsirajan pakolaisleirien burmalaisille Yhdysvaltain, Australian ja Kanadan jälkeen. Suomeen tuli viiden viime vuoden aikana yhteensä 1.166 pakolaista. Vertailun vuoksi Norjaan siirtyi 1.138 pakolaista. Yhdysvallat vastaanotti runsaat 48.000 pakolaista.
Nämä burmalaispakolaiset ovat osa Suomen pakolaiskiintiötä, jonka suuruus on viime vuosina ollut 750 henkilöä vuodessa. Maahanmuuttoviraston ja muiden Suomen viranomaisten muodostama ryhmä käy vuosittain haastattelemassa leireillä pakolaisia, joita on ehdotettu jälleensijoitettavaksi Suomeen. Meillä suurlähetystössä on vain pieni rooli heidän muutossaan Suomeen – annamme heille matkustusasiakirjat ja Suomessa myönnetyn maahantuloluvan.
Kävin katsomassa yhtä leireistä, jolta burmalaispakolaiset lähtevät Suomeen. Osallistuin viime joulukuussa EU-suurlähettiläiden yhteismatkaan Tham Hinin leirille. Tuolla leirillä Suomi on ollut kolmanneksi suurin vastaanottajamaa viime vuonna. Tarkoituksemme oli seurata ennen kaikkea, miten käytetään EU:n apua leireille.
Olen käynyt myös Afrikassa useilla pakolaisleireillä ja minun silmiini yhden päivänvierailulla Tham Hinin leiri näytti kohtuullisemmalta. Ihmiset eivät asu muovikatoksisissa teltoissa, vaan puisissa taloissa, tosin aika tiiviisti. Erityisen ilahtunut olin siitä, että lapset saavat käydä koulua. Leirillä on ollut pieni koulu jo 10 vuoden ajan. Lapset opiskelevat sekä karenin, burman että englannin kieliä.
Mutta matkan aikana tuli selväksi myös, että näin pitkittyneessä pakolaistilanteessa on suuria ongelmia. Leirit ovat olleet rajalla jo neljännesvuosisadan. Ensimmäinen suuri pysyvä pakolaisaalto tuli rajan yli vuonna 1984, kun Burman armeija mursi rintaman taistellessaan karenien Karen National Unionin aseellista siipeä vastaan. Tuolloin rajan yli tuli 10.000 ihmistä ja leirit perustettiin pikaisesti. Luultiin, että niitä joudutaan ylläpitämään vain lyhyen aikaa. Vuosikymmenten aikana Burman armeija on edennyt, kapinallisliikkeet ovat hajonneet pienemmiksi ryhmiksi, ja rajan yli on tullut yhä enemmän pakolaisia. Nyt rajan yhdeksällä leirillä on noin 150.000 pakolaista. Toisella puolella rajaa Burman puolella arvioidaan olevan vielä kolme kertaa enemmän ihmisiä maansisäisinä pakolaisina, evakossa. Pitkäaikainen leirielämä käy voimille, vaikka joillain leireillä pakolaiset pääsevätkin liikkumaan suhteellisen vapaasti lähikylien alueilla. Tilannetta monimutkaistaa vastaanottajamaan Thaimaan pakolaispolitiikka. Thaimaa ei ole liittynyt pakolaisia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen. Siksi monet järjestelyt Thaimaassa neuvotellaan eri tavoin kuin muualla. Leirien toiminnan ylläpitoa varten on perustettu tusinan kansalaisjärjestön yhteenliittymä Thailand Burma Border Consortium, jonka nettisivuilta www.tbbc.org löytyy hyviä raportteja pakolaisleirien tilanteesta.
Leireiltä on jälleensijoitettu viime vuosina noin kymmenesosa niiden asukkaista vuosittain. Mutta muiden vaihtoehdot ovat niukat. Thaimaa tarvitsee kyllä burmalaisia siirtotyöläisiä hoitamaan raskaimpia töitä. Maassa arvioidaan olevan pari miljoonaa laitonta siirtotyöläistä. Vähitellen näiden asemaa on laillistettu ja noin miljoonalla burmalaisella siirtotyöläisellä on jo oleskelulupa. Mutta Thaimaa ei halua käyttää kotouttaa pakolaisleirien asukkaita siirtotyöläisiksi, vaan vaatii että näiden pitää palata kotimaahansa ja hakea sieltä käsin työlupaa Thaimaahan.
Tänä keväänä Thaimaan viranomaiset ovat antaneet ymmärtää, että kun Burma/Myanmarissa on ollut vaalit, saatetaan Burma/Myanmarin uuden hallituksen kanssa neuvotella pakolaisten palauttamisesta. Economist-lehti käsitteli 21.5. numerossaan syitä, miksi ei ole vielä aika paluuseen. Rajan toisella puolella on edelleen konflikti käynnissä ja sosiaaliset olosuhteet rajaseudulla ovat heikot. Useat humanitaariset järjestöt muistuttavat, että kansainvälisen ajattelun mukaan pakolaisten paluun pitäisi tapahtua vapaaehtoisesti.
Tätä kirjoittaessani iloitsen suurlähetystön hankkimasta uudesta palvelusta – saamme enemmän tietoa Suomen lehdissä ilmestyneistä toimialueemme maita koskevista uutisista. Pohjolan Sanomat kertoo burmalaisten nuorten leiristä Ajoksessa. Kemin, Rovaniemen, Savonlinnan ja Kotkan nuoret ylläpitävät omaa kulttuuriaan ja muistelevat kotimaataan. Merikarvialla taas käpylehmien MM-kisojen perhesarjassa burmalainen perhe tuli toiseksi.
Terveisiä Tham Hinistä Ajokseen ja Merikarvialle!
Suurlähettiläs Sirpa Mäenpää osallistui 15.12.2010 EU-suurlähettiläiden yhteismatkaan Tham Hinin pakolaisleirille.