Moni Thaimaan kalastusteollisuudessa työskentelevä siirtotyöläinen joutuu kokemaan raakaa hyväksikäyttöä, osa jopa kuoleman. Heille elämiseen riittämätön palkka, kestämättömät työolosuhteet ja velkavankeus ovat arkipäivää.
Sana orjuus toistuu usein tarinoissa
Thaimaan kalastusteollisuutta ovat vuosikymmeniä riivanneet vakavat epäkohdat – niin ihmisoikeusloukkaukset kuin myös ympäristön kannalta kestämättömät kalastustavat. Kaikista karuimpia ovat siirtotyöläisten tarinat.
Siirtotyöläiset tulevat pääasiassa Thaimaan köyhemmistä naapurimaista: Kambodžasta, Myanmarista ja Laosista. Heidän asemansa on usein puolilaillinen ja epävarma.
Ennennäkemättömät vahingonkorvaukset
Tuotteiden hankintaketjut voivat monesti tuntua hallitsemattoman pitkiltä. Välillä näemme silti valonpilkahduksia, jotka osoittavat, ettei vastuullisuuden vaatimisen tarvitse olla utopiaa.
Suomalainen Finnwatch aloitti kolmevuotisen yhteistyöprojektin thaimaalaisen Migrant Worker Rights Networkin kanssa maaliskuussa 2015. Suomen ulkoministeriön rahoittamassa hankkeessa vahvistetaan siirtotyöntekijöiden mahdollisuuksia neuvotella työehdoistaan ja tarjotaan tukea neuvotteluihin.
Jo hankkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana saatiin aikaan paljon positiivisia tuloksia: sadat siirtotyöntekijät saivat vahingonkorvauksia, laittomasti takavarikoituja henkilötodistuksia palautettiin ja laittomia irtisanomisia peruttiin.
Yksi merkittävimmistä neuvottelutuloksista saatiin maaliskuussa 2016, kun Golden Prize Tuna Canning suostui korvaamaan 1750 työntekijälle yhteensä 48 miljoona bahtia (noin 1,2 miljoonaa euroa) hyväksikäytöstä ja epäinhimillisistä työoloista.
”Kyseessä on historiallinen voitto säällisten työolojen puolesta ja merkittävä osoitus kansalaisyhteiskunnan kyvystä vaikuttaa suuriin kansainvälisiin toimijoihin”, Suomen Thaimaan-suurlähettiläs Kirsti Westphalen sanoo.
Kauppapolitiikan porkkana ja keppi
Kansalaisjärjestöjen panostuksen lisäksi myös EU:n kauppapolitiikalla on ollut vaikutuksensa Thaimaassa toimivien yritysten neuvotteluhalukkuuteen.
Viime keväänä EU asetti Thaimaalle keltaisen kortin reagoidakseen maan kalastusteollisuuden synkkään tilaan. Keltainen kortti on vakava varoitus, joka vaatii kyseistä maata puuttumaan laittomaan, sääntelemättömään ja raportoimattomaan kalastukseen. Jos maa ei ryhdy tarpeellisiin toimiin, voi tästä seurata kalatuotteiden vientikielto EU-alueelle.
EU on yksi merkittävistä vientialueista Thaimaan kalatuotteille, ja kiellon seuraukset olisivat taloudellisesti erittäin vakavia.
Keltaisen kortin voimassaoloa jatkettiin huhtikuussa 2016, sillä parannuksista huolimatta Thaimaan kalastusteollisuuden kestämättömien käytäntöjen kitkeminen tarvitsee vielä päättäväisempiä toimia.
Kun pohditaan kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja merkitystä, on edellä mainittu tapaus kirkas esimerkki siitä, kuinka panostukset kansalaisyhteiskuntaan voivat tuottaa monikymmenkertaisen hyödyn edunsaajilleen.
Kehitysyhteistyön ja kauppapolitiikan ei tarvitse olla toisensa poissulkevia, vaan parhaimmillaan ne tukevat toisiaan. Paikallisten kansalaisjärjestöjen tukeminen ja korkean tason vaatimukset kaupan vastuullisuudesta voivat kääntää suurenkin laivan suunnan.
Lue lisää aiheesta:
http://www.finnwatch.org/fi/uutiset/328-siirtotyoelaeisille-117-500-euron-arvosta-korvauksia
http://www.finnwatch.org/fi/uutiset/307-komissio-keltainen-kortti-thaimaalle
http://www.finnwatch.org/images/pdf/Finnwatch_followup_tuna_2015.pdf
https://asiancorrespondent.com/2016/01/migrants-csos-and-the-battle-for-labour-rights-in-thailand/
http://www.seafish.org/media/Publications/ThailandEthicsProfile_201509.pdf
http://edition.cnn.com/2015/05/11/asia/freedom-project-thailand-fishing-slave-ships/
Kristiina Laitinen
Suomen Bangkokin-suurlähetystön harjoittelija
Kaakkois-Aasiaan hurahtanut sosiologi nauttii pilvenpiirtäjien keskeltä löytyvistä arkisista yllätyksistä.