Hymyjä maskin takana – ilmanlaatu Hanoissa

Siirtyminen suunnitelmataloudesta markkinatalouteen on nostanut Vietnamin maailman köyhimpien valtioiden joukosta keskitulotason maaksi. Ilmansaasteiden määrä on kuin hinta, jonka Hanoi maksaa kasvupyrähdyksistään.

Saastunut ilma on elintarviketurvallisuuden ohella Hanoin asukkaiden suurin päivittäinen yhteiskunnallinen huolenaihe, ilmenee Indochina Researchin tänä keväänä tekemässä kyselyssä. Eikä suotta: Kaakkois-Aasian pääkaupungeista Hanoin ilmanlaatu on toiseksi huonoin Jakartan jälkeen.

Emme juurikaan puhu hengittämästämme ilmasta ennen kuin siinä on jotain vialla. Kuva: Paula Pirinen.
Emme juurikaan puhu hengittämästämme ilmasta ennen kuin siinä on jotain vialla. Kuva: Paula Pirinen.

Vaikka ilmansaasteiden määrä Hanoissa ei yllä Kiinan ja Intian suurkaupunkien tasolle, se koskettaa kaupungin asukkaita riippumatta asuinalueesta ja yhteiskuntaluokasta. Suurimmat saastuttajat ovat liikenne, teollisuus, energiantuotanto ja kotitaloudet. Mikäli järjestelmällisiä toimia, kuten muutoksia energiasektorilla ei tehdä, tiettyjen ilmansaasteiden määrän arvioidaan kasvavan Pohjois-Vietnamissa seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 20–30 prosenttia verrattuna vuoteen 2015.

Ilmanlaatua mitataan tyypillisesti PM2.5-pienhiukkaspitoisuudella. Ne ovat ilmakehässä olevia 2,5 mikrometrin kokoisia kiinteitä hiukkasia, jotka hengitysilmaan joutuessaan pääsevät keuhkorakkuloihin asti. PM2.5-hiukkasten määrä Hanoissa on selvityksen mukaan keskimäärin 40,8  µg/m³.   Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus vuosittaiselle enimmäisaltistumiselle on 10 μg/m3.

Erityisesti pitkäkestoinen altistuminen hiukkasille on haitallista: WHO:n arvion mukaan sydän- ja keuhkosairauksiin liittyvä kuolleisuus lisääntyy 6–13 prosenttia jokaista kuutiometrillä olevaa 10:tä mikrogrammaa PM2.5-hiukkasia kohti, ja myös lyhytaikainen altistuminen on haitallista erityisesti kroonisia hengityselinsairauksia sairastaville ja kasvuikäisille.

Huono ilmanlaatu arjessa

Kun hyvä ilmanlaatu ei ole itsestäänselvyys, sen seuraamisesta tulee samankaltainen rutiini kuin uutisten lukemisesta. Hanoissa ilmanlaatua mittaavat lähinnä yksityiset ja kansainväliset tahot, kuten suurlähetystöt. Mittausten luotettavuus on vaihteleva johtuen mittausasemien sijaintien harvuudesta, joten niihin kannattaa suhtautua terveellä kriittisyydellä.

Kun katsoo Kaakkois-Aasian suurkaupunkien katukuvaa, ei voi myöskään välttyä huomioimasta yhtä yksityiskohtaa: maskeja kasvoilla.

Hanoissa kasvonaamioiden taustalla ei ole muoti-ilmiö tai pelko pisaratartunnoista, vaan suojautuminen pienhiukkaisilta. Kuva: Paula Pirinen.
Hanoissa kasvonaamioiden taustalla ei ole muoti-ilmiö tai pelko pisaratartunnoista, vaan suojautuminen pienhiukkaisilta. Kuva: Paula Pirinen.

Moni suojautuu myös pysymällä sisätiloissa ja välttämällä alueita, joilla ilmanlaatu on erityisen huono. Valitettava fakta on, että myös sisäilman laatu kärsii. Sisäilmanpuhdistajat ovatkin yleistä kodeissa ja työpaikoilla.

Ilmansaasteet – moniulotteinen ongelma

Terveyden ohella huono ilmanlaatu vaikuttaa elämänlaatuun myös muilla tavoin: alkuvuodesta julkaistu Michigan Institute of Technologyn tekemä tutkimus löysi yhteyden alhaisen onnellisuustason ja ilmansaasteiden välillä Kiinan suurkaupungeissa.

Ilmansaasteet eivät ole ainoastaan yksityishenkilöitä koskeva ongelma. OECD:n mukaan ilmanlaadun suurimpiin kansantaloudellisiin vaikutuksiin lukeutuvat vähentynyt työn tuottavuus, nousseet terveydenhoitokulut sekä alentunut sato.

Viime vuonna Vietnamin talous kasvoi 7,1 prosenttia ja suorien ulkomaalaisten investointien määrä Vietnamiin lisääntyi lähes kymmenyksellä. Suurin osa investoinneista tehtiin Hanoihin. Mikäli Hanoi tahtoo jatkaa menestystarinaansa, ei ilmanlaadun parantamista voi jättää yksityisten tahojen hartioille. Malliratkaisuja löytyy Vietnamin naapurimaista: esimerkiksi Pekingissä vuonna 2013 käyttöön otetut systemaattiset toimet ilmanlaadun parantamiseksi, kuten hiilen käytön vähentäminen, vähensivät PM2.5-hiukkasten määrää kaupungin alueella 35 prosentilla.

Ratkaisut ilmanlaadun parantamiseksi eivät ole kivuttomia. Saasteiden aiheuttamat epidemiat, pilaantunut ympäristö ja kansantaloudelliset häviöt ovat kuitenkin liian suuri vaihtoehtoiskustannus toimien laiminlyömisestä. Englannin kielessä käytetään usein sanontaa ”Don’t hold your breath”, kun puhutaan jonkin kauempana tulevaisuudessa olevan asian odottamisesta. Odottaessani muutosta Hanoin ilmanlaadun kehityssuunnassa en pidätäkään hengitystäni, vaan kiristän päässäni olevaa maskia.

Paula Pirinen

Olen Hanoihin ja kaupungin aitoihin hymyihin alun perin reppureissulla tykästynyt oikkari. Lempiasioihini kaupungissa kuuluu hanoilaisen elämänmenon seuraaminen lenkkeillen ja kahviloissa istuskellen – täällä yksikään päivä ei ole samanlainen. Väitän myös tietäväni mistä löytyy kaupungin paras phở.

Lähteitä:

AirVisual: World most polluted cities 2018 (PM2.5) 

Indochina research: Social Concerns in Vietnam 

International Institute for Applied Systems Analysis & Vietnam Academy of Science and Technology: Future air quality in Ha Noi and northern Vietnam

Michigan Institute of Technology: In China, a link between happiness and air quality

OECD: The economic consequences of outdoor air pollution

UN Environment Assembly: Beijing air improvements provide model for other cities