Vihreät investoinnit puhuttavat Vietnamissa. Talouskasvun yhteensovittaminen ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kanssa ei ole yksinkertaista. Maassa on meneillään vahva investointi- ja rakennusbuumi maan siirtyessä keskitulotasomaan haasteiden kimppuun.  Valitettavasti suuri osaa maan talouskasvusta saa yhä energiansa kivihiilestä.

Kun sähköpyörä ei riitä ilmastoteoksi

Ajan Vietnamin liikenteessä sähköpyörällä. Maassa, jossa on arviolta 45 miljoonaa moottoripyörää, tunnen pientä paremmuudentunnetta valitessani ilmastoystävällisemmän vaihtoehdon. Lataan pyörän muutaman päivän välein. Keskustelen moottoripyörän omistavien ystävieni kanssa siitä, miten hyvän valinnan tein hankkiessani sähköpyörän – onhan sähkön hinta Vietnamissa alhaalla ja valtiollisesti säänneltyä. Sitten tulen ajatelleeksi sitä, että suurin osa maan sähköstä tuotetaan kivihiilen avulla.

Ilmastonmuutos uhkaa Vietnamin kehitystä

Vuosi 2018 on mielenkiintoinen ilmastopolitiikan kannalta. Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta on kulunut muutamia vuosia ja sopimuksen toimeenpanon tulisi alkaa näkyä käytännössä. Yhä useampi maa keskittyy investoimaan uusiutuvaan energiaan ja kotosuomen energia- ja ilmastostrategia tähyää jo siirtymään täysin päästöttömään energiantuotantoon. Tästä näkökulmasta unohtuu välillä se, miten energia usein tuotetaan nopean talouskasvun kehittyvillä markkinoilla – halvimmalla hinnalla.

Vietnamin asukaskohtaiset hiilidioksidipäästöt ovat yli viisinkertaistuneet vuoden 1990 jälkeen. Kiinaan verrattuna asukaskohtaiset CO2 päästöt ovat edelleen pienet, mutta elintason noustessa myös vietnamilaisten energiakulutus kasvaa jatkuvasti.  Kivihiiltä on Vietnamissa saatavilla runsaasti, hinta on suhteellisen alhainen ja maa pystyy arvioiden mukaan tuottamaan suuren osan arvioidusta kysynnästä itse.

Energiankulutus ja talouskasvu nojaa yhä kivihiileen

Sähkönkäyttö Vietnamissa on kiihtyvää ja sen arvioidaan kasvavan 10–12 prosenttia vuodessa aina vuoteen 2020 asti. Tämä on kaksinkertainen kasvuvauhti maan bruttokansantuotteeseen nähden. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Vietnam on Pariisin ilmastosopimuksen myötä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kahdeksan prosenttia vuoteen 2030 mennessä sekä tukemaan energiatehokkaita ratkaisuja uusissa rakennus- ja infrahankkeissa.

Vuonna 2015 Vietnam hyväksyi kansallisen uusiutuvan energian kehittämisstrategian, jonka mukaan maan tavoitteena on asettaa etusijalle uusiutuvan energian lähteet. Hallituksen toimet herättävät kuitenkin hämmennystä, sillä todellisuudessa kehitys on siirtynyt päinvastaiseen suuntaan.

Kun alueet uusille suurille vesivoimaloille loppuivat, on maan katse kääntynyt taas kivihiileen nopean ja halvan talouskasvun turvaamiseksi. Vuonna 2011 Hanoi ilmoitti suunnitelmistaan rakentaa 90 uutta hiilivoimalaitosta vuoteen 2025 mennessä ja vuonna 2017 uusien hiilivoimaloiden rakentamiseen investoitiin yli seitsemän miljardia dollaria. Todellisuudessa Vietnamin oletetaan noudattavan kivihiilipainotteista strategiaa ainakin vuoteen 2030 asti, jolloin yli 50 prosenttia maan sähkövoimasta tuotettaisiin hiilen avulla.

Valtiolliset toimenpiteet keskiössä

Valtiolla olisi kyllä mahdollisuus muuttaa energiatilannetta esimerkiksi keskittymällä energiahintojen uudistamiseen. Vietnamin kommunistisen puolueen johto on ollut kuitenkin hyvin vastahakoinen nostamaan energian hintoja, sillä halpa energia nähdään keskeisenä osana nopeaa talouskasvua sekä puolueen sosiaalista sopimusta kansalaisten kanssa. Energian hintaa tuskin halutaan nostaa, elleivät kansalaiset nouse protestoimaan realistisempien energian hintojen puolesta.

Energian hinnan pysyessä alhaisena ei kansalaisilla ole myöskään kannustetta käyttää energiaa tehokkaasti. Vietnamin energiaintentsiteetti (energiamäärä, joka tarvitaan tuottamaan yhden dollarin edestä tavaroita ja palveluita) onkin yksi maailman korkeimmista.

Ilmastomarkkinoilla kauppa ja kehitys yhdistyvät

Vietnamin hallinnon ristiriitaisten viestien lomassa toimivat kansainväliset kehitysrahoittajat ovat pyrkineet pitkään vaikuttamaan maan energiasuunnitteluun parantaakseen energiantuotannon tehokkuutta ja vähentääkseen maan riippuvuutta hiilivoimasta.

Yritysten kannalta ilmastonmuutoksen torjunta lukeutuu maailman suurimpiin bisnesmahdollisuuksiin. Maailmanpankin alainen International Finance Corporation (IFC) on esimerkiksi arvioinut, että pelkästään 21 suurimman kehittyvän talouden suunnittelemat ilmastoinvestoinnit tarjoavat 23 000 miljardin investointimahdollisuudet vuosina 2016–2030.

Kansainvälisiltä rahoittajilta virtaa rahaa ilmastorahastoihin ja Vietnamin ollessa yksi ilmastonmuutokselle alttiimmista alueista, on maalla hyvät mahdollisuudet päästä osaksi noin 100 miljardin dollarin vuosittaista pottia, jonka avulla on luvattu ohjata haavoittuvimpia maita kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Etenkin kiinalaiset ja japanilaiset ovat investoineet kilpaa Vietnamin ensimmäisiin metrohankkeisiin ja nyt myös Euroopan investointipankki on sitoutunut sijottamaan 164 miljoonaa dollaria Hanoin sekä Ho Chi Minhin kaupungin metrohankkeisiin. 

Myös Suomi tukee kehityspolitiikassaan kansainvälisten ympäristöjärjestöjen ja rahastojen toimintaa ja on vastikään perustanut IFC:n alaisuuteen uuden ilmastorahaston, johon on sijoitettu yhteensä 114 miljoonaa euroa. Yhteistyöllä vahvistetaan kehitysmaiden omia ympäristötoimia sekä kehitetään muun muassa monenkeskisiä ympäristösopimuksia ja edistetään sopimusvelvoitteiden toimeenpanoa.

Eri toimijat ymmärtävät yhä paremmin,ettei julkinen tai yksityinen rahoitus yksinään toimi, vaan mahdollisuuksia tulee etsiä yhdistämällä julkinen ja yksityinen rahoitus sekä etenkin houkuttelemalla enemmän yksityistä rahoitusta mukaan kestävän kehityksen investointeihin.