Kun tiedustelee Jakartassa vierailleilta turisteilta mielipidettä kaupungista, eivät vastaukset ole kovinkaan mairittelevia. Fakta, joka nousee lähes aina esiin, on ihmisten, autojen ja mopojen muodostama yhtälö – ruuhka.

 

Autoja enemmän kuin Suomessa asukkaita

Ruuhkan indonesialainen vastine, macet, on sana, jonka siivittämänä moni autoilija ravistaa päätään ja huokailee.

Center for Public Policy Transformationin mukaan Jakartan väkiluku vuonna 2015 oli päivisin 12 500 000, ja yksityisajoneuvojen määrä 6 500 000.

Vuonna 2018 valmistuvan metrolinjan odotetaan avaavan tukkeumia. Toisaalta paikallisten keskuudessa leviää huhu, jonka mukaan ratkaisuna toimisi sadan vuoden päästä tapahtuva pääkaupungin vaihto. Niin tai näin, ruuhka on meidän elämänkaaremme puitteissa tullut Jakartaan jäädäkseen.

Kysymys kuuluukin, mitä tapahtuu ruuhkan jälkeen?

Ruuhkan määrä on Jakartassa vakio, mutta silti se onnistuu yllättämään kerta toisensa jälkeen kuin talvi autoilijat Suomessa. Macet on paikallisille arkipäivää, minkä varjolla on täysin ok aloittaa aamuyhdeksäksi sovittu palaveri vasta kello yksitoista. Suomalainen säntillisyys kysyy siis ajoittain käsittämättömän laajaa huumorintajua kaverikseen.

Pyhät jonotellen

Vaikka indonesialaisilla olisi käytettävissään lakiin perustuva vuosiloma, eivät paikalliset niinkään perusta rentoutumisesta, vaan ”holiday” mielletään laatuaikana perheen parissa. Koska paljasjalkaisia jakartalaisia on vain murto-osa, arkipyhien mahdollistamat pitkät viikonloput ovat ajankohtia, jolloin parhaimmillaan puolet Jakartan väestöstä suuntaa kotikonnuilleen tapaamaan sukulaisiaan. Toistuvasti pyhien aikaan uutisoidaan tilanteista, jolloin sadan kilometrin automatka kestää kahdeksan tuntia liikkumattoman autojonon vuoksi.

Jakartan salaisuus piileekin siinä, mitä ruuhka jättää jälkeensä.

Kun autojonot ovat kadonneet horisonttiin, jää jäljelle miellyttävä ja toimiva suurkaupunki, jossa jopa nauttii olostaan. Macet jättää jälkeensä hiljaisuuden ja iltamyöhään voi ihastella kaupungin valoja auton jarruvalojen sijaan.

Aitoa Indonesiaa on kuitenkin syytä lähteä etsimään metropolin ulkopuolelta. Äänisaasteesta viikonlopuksi karkaaminen ei tee ainakaan haittaa.

Koska autolla liikkuminen on vähintäänkin haastavaa, on matkaan lähdettävä joko lentäen tai meriteitse. Suuntasin viikonlopun pakomaisemaan pikaveneellä, joka omaksi yllätyksekseni lähti täysin aikataulussa, tasan kello kahdeksan! Monen kritisoima Thousand Islands -saariryhmä Jakartan läheisyydessä osoittautui Sepa-saaren osalta ihanaksi pikkuparatiisiksi kirkkaine vesineen ja valkoisine hiekkarantoineen. Postikorttimaiseman kruunasi vielä tuore kookos, josta ei valitettavasti jäänyt muistikortille todistusaineistoa.

Ja tosiaan, Jakartan väkiluku vaihtelee vuorokauden ajan mukaan. Öisin jakartalaisia on ”vain” 9 900 000.