Kun käännymme päätieltä kiemuraiselle hiekkatielle, käy hyvin nopeasti selväksi, miksi näihin kyliin ei ole pääsyä sadekauden aikana. Eikä ihan heti sen jälkeenkään. Sadevesi on muokannut teihin suuria uomia, joiden yli ja ohi taitava kuskimme luovii järeällä nelivedolla.
Jonkin aikaa vuoristorata-ajelua takana ja saavumme etnisen Pa-O-ryhmän alueelle, jota se hallitsee autonomisesti. Ryhmällä on oma pieni armeijansa ja aiemmin alueella on taisteltu valtion armeijaa vastaan. Nyt alueella on rauhallista ja aseleposopimus pitää.
Kumpuilevat maisemat hivelevät silmiä kauneudellaan ja kaiken kruunaa kirkas kukkaloisto. Pellot täynnä punaisia, valkoisia, liiloja kukkia – unikkoja, heroiinin raaka-ainetta. Olemme Etelä-Shanissa, missä kasvatetaan liki puolet Myanmarin unikkosadosta.
Myanmar on maailman toiseksi suurin oopiumunikon tuottaja Afganistanin jälkeen. Myanmarissa oli vuonna 2015 arviolta noin 55 500 hehtaaria unikkopeltoa.
YK:n huume- ja rikosjärjestön (UNODC) autot ovat tervetulleita kyliin ja saamme ottaa rauhassa kuvia huikeista maisemista oopiumpeltoineen. Ihmiset ovat ystävällisiä ja tunnelma on rauhallinen. UNODC on toiminut alueella pitkään tarjoten alueen kylille mahdollisuuden vaihtoehtoiseen toimeentuloon huumeviljelyn korvaamiseksi.
Kahvista suuret odotukset
Tähän asti unikonviljely on ollut lähes ainoa tulonlähde paikalliselle väestölle. Metsää raivataan edelleen uusien unikkopeltojen tieltä. Ihmiset tietävät, ettei se ole hyvä eikä ympäristöystävällisesti kestävä vaihtoehto, mutta toistaiseksi se on helpoin tapa tienata tarvittava elanto. Ihmiset ovat köyhiä, unikonviljelylläkään ei juuri rikastu.
Suomi on tukenut vuoden 2016 alusta UNODC:n ohjelmaa Etelä-Shanissa. Suomen lisäksi ohjelmaa ovat rahoittaneet EU ja Saksa. Tähän mennessä painopisteenä on ollut kahvinviljely ja kahvinjalostus.
Olosuhteet kukkuloilla ovat ihanteelliset kahvinviljelylle. Päivät ovat kuumia ja yöt viileitä, maaperä hedelmällistä.
Kahvin jalostusta ja markkinointia varten on perustettu osuuskunta, josta viljelijät tulevat osakkaina vastaamaan. Kiinnostus shanilaista kahvia kohtaan on yllättänyt ja ensimmäistä satoa keväällä odotetaan innolla.
Suurin osa alueen kukkuloista loistaa puuttomuuttaan, ja metsäkadon aiheuttamat ongelmat tiedostetaan. Maan- ja mutavyöryt ovat riesana rankimpien sateiden aikana. Polttopuita haetaan yhä kauempaa.
Suomen tuki UNODC:n ohjelmassa keskittyy erityisesti metsitykseen ja kestävän metsätalouden tukemiseen yhteisömetsien kautta, kahvinviljelyä täydentämään ja tukemaan. Myös kahvi tarvitsee varjopuita suojaksi polttavalta auringolta.
Tavoitteena on metsittää 800 hehtaaria alueella, mikä kattaa useita etnisten Pa-O- ja Shan -vähemmistöryhmien kyliä. Työ on vasta aluillaan ja uudet taimet kasvavat toistaiseksi enimmäkseen taimitarhoilla. Myanmarin metsäviranomaisilla on kunnianhimoiset tavoitteet yhteisömetsätalouden osalta, mutta toimivia malleja vielä kokeillaan.
Metsäkato saatava loppumaan
Myös huumeidenvastaiseen toimintaan tarvitaan uusia kokonaisvaltaisempia malleja, jossa tarjotaan viljelijöille kepin lisäksi porkkanaa.
Suomen metsäyhteistyö Myanmarissa laajenee tulevan vuoden aikana, kun Suomi lähtee yhteistyössä FAOn ja Suomen Luonnonvarakeskuksen kanssa tukemaan ensimmäisen koko maan kattavan metsäinventaarion toteutusta yli 30 vuoteen sekä kansallisen metsätietojärjestelmän luomista.
Myanmarin pinta-alasta arvioidaan yli 40 prosenttia olevan metsää, mutta metsäkato on erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana ollut nopeaa, kolmanneksi nopeinta maailmassa.
Pitkään jatkuneet sisäiset aseelliset konfliktit erityisesti metsäisillä raja-alueilla ja maan eristyneisyys ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että metsävaroja on käytetty kestämättömästi. Laittomat hakkuut ja puun salakuljetus ovat edelleen valtava ongelma. Työtä riittää metsäkadon pysäyttämiseksi…