Mekong-joen alueen maiden jätehuollon kehittäminen. Kestävän metsänhoidon edistäminen Indonesiassa. ASEAN-maiden suurkaupunkien älykaupunkihankkeet. Globaali oppimisen kriisi. Miksi suomalaisten pitäisi kiinnostua Kaakkois-Aasian haasteista?
Singaporelainen kumppanimme totesi taannoin Suomen olevan täynnä osaamista ja upeita innovaatioita, joita maailma ei tunne.
Voisimmeko olla tulevaisuudessa tunnettu Joulupukin ja revontulien ohella entistä vahvemmin myös globaalien ongelmien ratkaisijana? Hyödyttää muuta maailmaa, mutta hyötyä entistä positiivisemman maakuvan, yhteistyömahdollisuuksien, tiedon ja bisneksen muodossa myös itse?
Jotta Suomi tunnettaisiin huippuinnovaatioista ja kyvystämme auttaa osaamisellamme muita, tarvitsemme parempia paikkoja paremmissa pöydissä.
Meillä on hyvät lähtökohdat ja tahtotila.
Tammikuussa 2019 otimme vastaan uutisen parhaasta sijoituksesta The Good Country -indeksissä. Myös vuonna 2017 valmistuneessa linjauksessa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämiseksi todetaan, että Suomi haluaa olla aktiivisesti mukana globaalissa yhteisössä kantamassa vastuuta, tarjoamassa osaamistamme ja ratkomassa ongelmia. Sama linja jatkuu ulkoministeriön asettamassa työryhmässä, joka hahmotteli tämän kuun alussa Suomen keinoja globaalin oppimisen kriisin ratkaisemiseksi. Työryhmän mukaan Suomi voi paitsi osaltaan vastata oppimisen kriisiin, myös vahvistaa maakuvaansa, lisätä alan kansainvälistä osaamistaan ja tukea koulutusvientiponnisteluita.
Suomalaisia ratkaisuja maailmalle
Maailman viidestä suurimmasta merten roskaajasta neljä on ASEAN-valtioita. Pääsyy muoviroskaamiselle on kehittymätön jätehuolto. Indonesia puolestaan on Brasilian ohella maailman suurin troppisten metsien tuhoaja. Tropiikin metsät ovat ensisijaisia ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta.
Satsaukset koulutukseen meillä ja muualla ovat parasta valmistautumista tulevaisuuteen.
Voimme tukea trooppisia maita viemällä tietoa ja opettamalla esimerkiksi kestävää metsänhoitoa. Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen instituutti Vitri on ollut mukana luomassa kehittyvien maiden viranomaisille laskentamallia metsänkäytön vaikutusten vertailuun.
Suomalaisilla yrityksillä on teknologiaa luonnonvarojen viisaampaan käyttöön, osaamista luoda jätteistä energiaa sekä kokemusta kehittää resurssiviisaita liiketoimintamahdollisuuksia.
Tänä vuonna Suomen Kaakkois-Aasian-suurlähetystöt, vienninedistäjät ja muut Team Finland -toimijat panostavat Suomen kiertotalousosaamiseen ja ratkaisuihin, tietoisuuden lisäämiseen ja kiertotalouden verkostojen rakentamiseen Kaakkois-Aasiassa. Toivotamme kaikki työhön mukaan, niin täällä Kaakkois-Aasiassa, kuin kotona Suomessakin.